Jupiter Lander löytyy nyt myös Pebble-älykellolle

Vanha kunnon Jupiter Lander on nyt saatavana myös Pebble-älykellolle! Pelin lataaminen on helppoa. Siirrytään vain sivulle http://www.mypebblefaces.com/view?fID=3733&aName=pocketscience&pageTitle=Lander&auID=938 , napsautetaan kuvaa, jossa lukee QR, kuvataan QR-koodi ja näin pelin asennus alkaa. Hetken päästä Jupiter Lander löytyy Pebble-älykellosta. Toki tuo edellyttää QR-koodinlukuohjelman asentamista.

Jupiter Landerin pelaaminen Pebblellä on mielestäni aika haastavaa. Mutta parhaat pelipäiväni ovatkin jo takanapäin. Ennen kaikkea on kivaa, että Pebblelle kirjoitetaan yhä enemmän sovelluksia - myös pelejä!

Jo Commodore64:n aikoihin pelattiin Jupiter Landeria

Pebblen sovellukset ovat nyt kaksisuuntaisia

Tähän asti älykello Pebblelle luodut sovellukset ovat olleet pääsääntöisesti yhdensuuntaisia; olen voinut vastaanottaa tekstiviestejä, sähköpostia ja vaikkapa Viber-pikaviestejä. Nyt kun SDK (Software Development Kit) on julkaistu, sovelluksia eli "appeja" julkaistaan yhä enemmän ja mikä parasta, osa niistä on kahdensuuntaisia. Tämä tarkoittaa, että voin ohjata matkapuhelinta painamalla kellon painikkeita.

Kerronpa esimerkin. Latasin sovelluksen nimeltä Glance. Se on nyt asennettuna sekä Android-puhelimeen että Pebbleen. Käytännössä tämä tarkoittaa siis kahta erillistä sovellusta. Glancella voin luoda edeltä käsin valmiita tekstiviestejä. Kun minun pitää vastata pikaisesti saapuvaan tekstiviestiin, voin ensin vilkaista viestin ja sitten valita useista edeltä kirjoitetuista vastauksista sopivimman ja lähettää tekstiviestin painamalla kellon nappeja.

Nykyinen työelämä vaatii yhä nopeampaa reagointia. Pebble-älykello ja Glance-sovellus säästävät paljon vaivaa ja aikaa, kun puhelinta ei aina tarvitse kaivaa esille. Glance näyttää myös paikallisen sään, kellonajan sekä kulloisenkin kalenterimerkinnän. Glance täyttää kaikki toiveeni. Huomautan lopuksi, että voin säätää kännykästä niin, että Pebble ei värise ja tuo uusia viestejä ruudulle. Näin pääsen vapaa-ajalla rentoutumaan.

Linkit:

Glance Play-kaupassa

Finebyten (Glancen) www-sivut

Spotify www-selaimessa - sehän toimii!

En ollut huomannutkaan Spotifyn www-versiota. Olen tähän asti kuunnellut musiikkia Spotifysta mainoksien kera asennettavan ohjelman avulla. Nyt tarvitsen enää www-selaimen - miten kätevää!

Kurkkasin heti myös älypuhelimen www-selaimella osoitetta www.spotify.com. Mobiililla selaimella ei pääse kuuntelemaan musiikkia ilmaiseksi. Entä, jos osaisin naamioida puhelimen selaimen? Että Spotify luulisi minun yrittävän sisään Windowsin työpöydän selaimella? Tällä hetkellä minulle riittää, että voin avata uuden välilehden, kirjautua Spotifyiin ja aloittaa musiikin kuuntelun ja tämä siis Windowsin työpöydällä.

Ilmeisesti kilpailu kovenee ja uusia palveluita avataan. En keksi sen kummempia syitä Spotifyn web-versiolle. Kirjauduin muuten ensin sisään Facebook-tunnuksellani. Missä olivat soittolistani? Ahaa! Kirjauduin ulos ja uudelleen sisään vanhalla Spotify-tunnuksellani. Jo löytyivät soittolistat.

Facebook-tunnuksellakin pääsee sisään Spotifyihin

RebeccaBlackOS toimii Waylandin avulla

X Window Systemille kehitetty haastaja Wayland löytyy jo joiltain Linuxin Live-levyiltä. Yksi näistä on RebeccaBlackOS. Käyttöjärjestelmä on nimetty jonkun pop-laulajan mukaan (?). Kannattaa katsoa Googlesta, mikäli tuo nimi kiinnostaa.

Kokeilin kyseistä Linuxia VirtualBoxissa. Käyttöliittymä oli selkeä. Ruudun ylälaidassa oli valikko ja siellä muutamia sovelluksia.

Tavallisessa kannettavassa eroa X:n ja Waylandin välillä ei huomaa, mutta esimerkiksi Raspberry Pi:ssä Wayland tuo lisää vauhtia mm. Linuxin graafiseen käyttöliittymään.

Www-selain oli Qt-pohjainen! Se oli yllätys. Muilta osin tämä Linux oli käyttöliittymältään selkeä ja toimiva. Kuvakkeet olivat vähän "karkeasti" valittuja. Wayland näkyi käynnistäessä. Minun oli valittava Frame Buffer, jotta sain Linuxin käynnistymään. Kun kokeilin muita vaihtoehtoja kuin FrameBufferia, sain herjan, että Waylandin lataaminen ei onnistu.

Wayland näyttää todella haastavan vanhan kunnon X:n. Saa nähdä, tuleeko menestystä. Ainakin Raspberry Pi:lle Wayland tuo lisää tehoja.

Miten Fedoralta onnistuu Wayland?

X Window Systemin korvaajaa tai vähintäänkin haastajaa pääsee kokeilemaan muutamankin Live-CD:n avulla. Yksi niistä on Fedora-LiveCD-Wayland. Sen voi ladata osoitteesta http://people.fedoraproject.org/~rhughes/wayland/  ja kirjoittaa muistitikulle esimerkiksi win32diskimager-ohjelman avulla. Sitten vain kokeilemaan ja käynnistämään tietokone muistitikulta.

Fedoran graafinen käyttöliittymä muistutti Ubuntun Unitya ja vähän myös Windows 8:a. Tämä tieto ei ole tärkeä. Sen sijaan se, että käytössä olivat vain Firefox, Terminal ja tekstieditori, pani mietteliääksi. Nähdäänkö tilanne, jossa ovat käännettyinä ohjelmapaketit sekä X Window Systemille että Waylandille? Ilmeisesti näin tulee käymään nyt ainakin aluksi. Myöhemmin ratkeaa, kumpi saa enemmän tukea; X vai Wayland.

Kokeilin Fedoran Waylan LiveCD-muistitikkua, koska luin, että Waylandia voi pian käyttää Raspberry Pi:ssä. Tavallisessa PC:ssä eroa X:n ja waylandin välillä ei juurikaan huomaa. "Raspissa" kuulemma Wayland lennättää Raspbianin graafista käyttöliittymää. Jään odottamaan ja jännäämään!

 

Fedoran graafinen työpöytä toimii X:n sijaan Waylandilla ihan sukkelasti

Pian Raspbianin graafinen käyttöliittymä kiihtyy hurjaan vauhtiin?

Raspberry Pi:ssä toimiva Debian Linuxiin perustuva Raspbian saanee viimeistään loppuvuodesta vauhtia. Tähän saakka "Raspin" ARM-prosessori on huolehtinut X:stä eli ikkunointijärjestelmästä. Koska "Raspin" prosessori hyrrää vain nopeudella 700 MHz, Raspbian on tuntunut hitaalta. Nyt saatiin tietoa, jonka mukaan: "We’ve made the decision to bypass X completely" eli X Window System korvataan toisella ohjelmalla. Seuraavassa Raspbianin versiossa tulee olemaan mahdollisuus käyttää Wayland-ohjelmaa, joka nopeuttaa ikkunointia kuulemma huomattavasti. Mikäli alkoi jo nyt "hotsittaa" tuo uutuus, sitä pääsee kokeilemaan (omalla vastuulla) komentamalla seuraavasti:

# echo deb http://raspberrypi.collabora.com wheezy rpi >> /etc/apt/sources.list
# apt-get update
# apt-get install weston

Raspbianin graafisen käyttöliittymän nopeutuminen on kertakaikkiaan merkittävä asia ja pidän uudistusta yhtenä tärkeimmistä "Raspin" kehityksessä. Tähän asti vain RISC OS on toiminut riittävän nopeasti. Kun nyt saadaan Raspbian nopeudessa samalle viivalle kuin RISC OS ja kun muistetaan, kuinka paljon ohjelmia Raspbianille on saatavana, toteutuu unelma hyvin edullisesta tietokoneesta aivan oikeasti.

Lue lisää: http://www.raspberrypi.org/archives/4053

Luo Pebble-älykellolle oma kellotaulu

Pebblelle voi luoda helposti aivan oman kellotaulun, johon voi liittää jopa kuvan. Mitään ohjelmointia ei tarvitse osata. Paul R on luonut www-selainpohjaisen palvelun, joka generoi pbw-binaarin, joka puolestaan siirretään kelloon.

Ensin siirrytään osoitteeseen http://www.watchface-generator.de/ ja painetaan Start. Sitten asetetaan tausta (Background). Kuvalla saa olla kaksi väriä (musta ja valkoinen) ja se on png-muotoinen. Ajan näyttämiseen (Time) on omat ja päivämäärälle (Date) omat asetuksensa. Ennen varsinaisen pbw-binaarin luomista voi vielä  kirjoittaa haluamansa tekstin (Text) kellotauluun. Lopuksi kirjoitetaan nimi ja painetaan Create Watchface.

pbw-binaarin siirtäminen kelloon onnistuu kätevimmin seuraavasti: kannattaa lähettää omaan sähköpostiin www-osoite, jonka palvelu generoi (katso keskimmäinen kuva). Kun puhelimen sähköpostissa napauttaa linkkiä, alkaa oman kellotaulun asennus Pebble-kelloon.

Oman kellotaulun luomisen vaiheet näkyvät välilehdissä (Welcome, Background...)

Www-osoite kannattaa lähettää omaan sähköpostiin

Kaksivärinen kuva, kellonaika ja päivämäärä

PhotoShop Express ladattavissa ilmaiseksi Windows 8:lle

Adobe on julkaissut Windows 8:lle Photoshop Express -kuvankäsittelyohjelman - eikä maksa mitään! Käyttöliittymä ohjelmassa on sellainen uusi niinkuin nyt Windows 8:ssa on. Ei se mitään. Ehkä tämän ohjelman myötä Windows 8 (ja sille kirjoitetut ohjelmat sekä niiden käyttöliittymät) alkaa aueta aiempaa paremmin. Photoshop Expressin voi ladata Windows 8:n sovelluskaupasta.

PE on ilmainen ohjelma (tosin englanninkielinen)

PE:n käyttöliittymä ovat kuvan alalaidan painikkeet

Oletko kokeillut soittaa ilmaisia puheluja Facebookin avulla?

Facebookin kännykkäsovelluksen avulla voi kuulemma soittaa puheluja - ainakin Ruotsissa. Oletko kokeillut, toimiiko Suomessa?

Ainakin "ilmainen puhelu" -teksti näkyy mm. Androidin Facebook-sovelluksessa. Avaa Chat, valitse yksi kaveri ja etsi oikeasta yläkulmasta i-painiketta. Kun tuota ilmeisesti information-sanaan viittaavaa painiketta painaa, pääsee edelleen  napauttamaan kohtaa "Ilmainen puhelu".

Pitä kokeilla soittaa Facebook-kavereille. Varmaankin puhelut tallennetaan myöhempää käyttöä varten...

Joko on Chrome OS:n aika?

Googlen toinen käyttöjärjestelmä Androidin lisäksi on nimeltään Chrome OS. Useat tunnistavat puhelimissa ajettavan Androidin. Vaan Chrome OS on vähemmän tunnettu.

Kuluvan tai ensi vuoden aikana Suomessa aletaan myydä Chromebook-kannettavia. Pieni koe-erä jo nähtiinkin. Mikäli hinta on kohdallaan, Chromebook voi myydä ihan hyvin.

Päätin kokeilla Chrome OS:ia pitkästä aikaa. Mitään Chromebookia minulla ei ole. Niinpä latasin nimimerkki Hexxehin Chromium OS:n. Nimittäin Google ei tarjoa Chrome OS:ia valmiina binaarina. Vain lähdekoodi on saatavilla. Onneksi Hexxeh on kääntänyt kokonaisen käyttöjärjestelmän ja ladannut sen kaikkien saataville.

Valitsin Oraclen VirtualBoxissa toimivan valmiin VDI-levykuvan. Se oli helppo saada toimimaan sopivilla ohjeilla. Muutamassa kohdassa piti olla tarkkana; hiiren sain toimimaan napauttamalla Machine -> Disable Mouse Integration ja verkon valitsemalla Machine -> Settings -> Network -> Advanced -> Adapter Type -> Intel PRO/1000 MT Desktop (82540OEM).

Lopuksi kirjauduin sisään omalla Gmail-tunnuksellani. Mielestäni Chrome OS tuntui hitaalta. Luin, että näin tosiaan on, kun käytetään VirtualBoxia. Chromebook on kuulemma nopea.

Aika saattaa olla otollisempi Chome OS:lle nyt kuin aiemmin. Windows 8 ei ole myynyt niin hyvin kuin ennalta ajateltiin. Tämä saattaa tuoda tilaa muille käyttöjärjestelmille.

Chrome OS VirtualBoxissa

Lähimaksaminen tuli Nordean Debit-korttiin

Nordea ja Osuuspankki tukevat nyt lähimaksamista pankkikorteissaan. Uudessa kortissa on oma symbolinsa merkkinä siitä, että alle 25 €:n arvoisia ostoksia voi tehdä korttia vilauttamalla ilman PIN-koodin syöttämistä.

Nyt vain odotan, että mm. kaupat ja ravintolat ottaisivat lähimaksamisen käyttöön. Nimittäin käteisen rahan käsittely vähenee ja kassatoiminnot nopeutuvat, väitän.

Nordean sivuilta löytyy lisää tietoa aiheeseen liittyen: http://www.nordea.fi/henkil%C3%B6asiakkaat/p%C3%A4ivitt%C3%A4iset+raha-asiat/kortit/l%C3%A4himaksaminen/1607912.html

Lähimaksaminen mahdollista yo. kortilla - symboli

on kortin oikeassa laidassa sanan Debit alla

Näin alkuun Arduino Unon kanssa Mac OS X:ssä

Arduino Uno on edullinen mikrokontrolleri (noin 30 €, www.partco.fi), jonka avulla voi rakentaa vaikka robotin. Mutta ennen mitään suurempia projekteja pitää Arduino Uno saada toimimaan ja Macci siirtämään koodia Arduinoon.

Arduino Uno on suunnilleen luottokortin kokoinen

Niinpä loin tilin osoitteessa www.arduino.cc ja latasin ohjelmointiympäristön (zip-paketti) Macciini, joka on ihan tavallinen Mac Mini (Core Duo) OS X 10.6.8:lla varustettuna. Pudotin puretun zip-paketin Ohjelmat-kansioon ja käynnistin Aduino-nimisen sovelluksen. Sain ao. näköisen näkymän eteeni.

Arduino-sovelluksen voi ladata maksutta

Yo. kuvassa näkyvän koodin hain osoitteesta wikipedia.fi:sta hakusanalla arduino. Luin, että ennen projektin aloittamista Arduino kannattaa testata - siis joka kerran. Ruutukaappauksessa näkyvä koodi vilkuttaa lediä, joka sijaitsee Arduinon piirilevyllä. Mikäli ledi vilkuttaa, voi varsinaisen projektin kokoaminen alkaa.

Tallensin ensin tuon koodinpätkän (File, Save). Sitten käänsin koodin (Sketch, Verify/ Compile) ja lopuksi siirsin valmiin binaarin Arduinoon (File, Upload). Arduino-sovellus etsi itse sopivan portin eikä minun tarvinnut puuttua asiaan mitenkään. Kunhan vain liitin Arduinon USB-porttiin.

Ledi alkoi vilkkua aivan kuten pitikin. Nyt Arduino Uno on siis testattu ja se toimii. Tästä on hyvä jatkaa.

Oranssi ledi vilkkuu - sehän toimii!

Hyvin pieniä tietokoneita tulossa - Raspberry Pi on näihin verrattuna todella suuri

Luottokorttikokoinen tietokone Raspberry Pi on näppärän kokoinen ja soveltuu moneen harrastehommaan. Mutta parempaa (tai pahempaa, miten vain) on tulossa. Miniatyyritietokoneita saadaan jonkin ajan kuluttua markkinoille. Jotakin koosta kertoo se, että puhutaan avaimenperätietokoneista.

Pieni koko ei välttämättä ole ihan joka paikassa etu. Esimerkiksi lisälaitteiden liittäminen on hankalaa, sillä vaikkapa USB-liitäntä on suurikokoinen eikä sellaista kannata ympätä mukaan pikkuruiseen tietokoneeseen. Niinpä käyttötarkoitusta pitää miettiä huolella.

Myös virransyöttö on haastavaa. Vaikka pikkuinen tietokone tarvitsisikin vain vähän virtaa, pitää kuitenkin huolehtia akuista tms. ja niiden lataamisesta. Aurinkopaneeli saattaa toimia joissain tilanteessa, mutta ei taatusti taskun pohjalla avaimenperätietokoneessa.

Toivotan nämä pikkuruiset tietokoneet lämpimästi tervetulleeksi. Näin asioiden pitää mennä. Uutta pukkaa ja uudenlaisia tapoja käyttää tietokoneita.

PS Kyllä Raspberry Pi:llä on edelleen paikkansa. Pikkuruiset tietokoneet mittaavat lähinnä liikettä tai lämpötilaa. "Raspilla" voi sentään ajaa jopa Linuxia.

Viber-ohjelman beta-versio ei päivittynyt Windows Phone 8:ssa - poistin ja latasin uudestaan, nyt ok

Lähetän Viber-ohjelmalla ilmaisia tekstiviestejä mm. vaimolle ja tyttärelle. Windows Phone 8 sai jonkin aikaa sitten oman version Viberistä, joka kuitenkin oli vain beta-versio. Soittaminen betalla ei onnistunut. Vain ilmaiset tekstiviestit kulkivat.

Odottelin, että beta päivittyisi, jotta pääsisin soittamaan Viber-puheluja. Päivitystä ei ikinä saapunut. Niinpä poistin Viberin painamalla pitkään Viberin kuvaketta ja valitsemalla Poista. Latasin Viberin uudestaan kaupasta ja kas kummaa, sain uuden version, jolla voin soittaa toiseen puhelimeen, jossa on asennettuna Viber.

Ehkäpä Viberin beta-versio on aivan eri ohjelma kuin lopullinen Viber? Tämä selittäisi sen, miksi Viberin beta ei ikinä päivittynyt. Asia ei sinänsä ole aivan mahdottoman harmittava, kunhan tuon vain tietää. Enkä muuten ole edelleenkään varma, miten muiden ohjelmien beta-versiot käyttäytyvät.

Kaiken kansan BYOD

Näyttää siltä, että työnantajat ovat kyllä valmiita hyötymään työntekijöiden omista älypuhelimista ja tableteista, mutta eivät ole valmiita tukemaan taloudellisesti laitteiden hankinnassa. Toisaalta omalla laitteella on lupa pelata vaikka Angry Birds -pelia - vaan ei työajalla! Kysymys on ilmiöstä nimeltä BYOD (Bring Your Own Device, tuo työpaikalle oma laitteesi).

Kyllä harmittaa pitää itsensä selvillä uusista mobiililaitteista ja niiden käyttöjärjestelmistä. Varsinkin, kun se pitää tehdä omalla kustannuksella. Voisiko laitteen hankkimisessa saada taloudellista tukea eri tahoilta jakamaan pottia?

Ehdotan, että valtio tukee älypuhelimen tai tabletin hankinnassa hallintoalamaisiaan varsin tukevasti vaikkapa ensi vuoden aikana. Saksahan auttoi kuluttajia vaihtamaan autonsa uusiin jokunen vuosi sitten. Voitaisiin siirtää piltit, mummot ja vaarit kerralla nykyaikaan. Nokian ja Microsoftin olisi pakko julkaista QWERTY-näppäiminen Lumia - erikoismalli vain Suomen markkinoille (ja tätä käytännöllistä mallia sitten maailmalla hehkutettaisiin).

Vaikka älypuhelinmyynti todennäköisesti lopahtaisi BYOD-supervuoden hankitojen jälkeen, kerrannaisilmiöt korvaisivat menetyksen. Voitaisiin liittää jokaiseen uuteen älypuhelimeen lähimaksaminen (= NFC:n kautta). Matkapuhelinverkkojen tulisi toimia joka niemessä ja notkossa. Verkkokaupat olisivat vihdoin arkea jokaiselle.

Sitten on pakko lausua vielä yksi asia. Entäs jos BYOD (Bring Your Own Device, tuo töihin oma laitteesi) aiheuttaa ilmiön, jossa yritykset ilmoittavat, että työntekijöiden on siirryttävä pakosti aliurakoitsijoiksi? Keksitään muka, että laitteet (ja samalla työntekijä) on helppo ulkoistaa. Toivon, että BYOD ei vahvista tällaista ajattelua. Työntekijälle työn teko (ja siinä mukana tarvittavat laitteet) ei saa maksaa mitään. Näin on sovittu.

Kuinka katsoa perheen kanssa Yle Areenan sarjoja

Yle näyttää joitain TV-sarjoja yksistään Internetin kautta omalla Areena-sivustollaan. Näitä ohjelmia olisi mukava seurata ihan TV:stä perheen kanssa. Vaan kun telkkarissa (toistaiseksi) on harvoin mahdollista selata Internetiä.

Mikähän Ylen idea on ollut näiden Areenalla näytettävien sarjojen osalta? Halutaanko Areenalle lisää kävijöitä? Onko tarkoituksena tarjota myös television torjujille, mutta Yle-veron maksajille jotakin? Oli miten oli, kokonaisen perheen voi olla vaikea seurata Ylen Areenasta TV-sarjaa ellei se näy isosta televisiosta.

Ratkaisuna voisi olla kannettavan tietokoneen liittäminen televisioon. Ei. Se ei nyt vaan käy. Mutta sen sijaan tulitikkurasian kokoinen Android-tietokone mk808 voisi toimia! Tästä laitteesta kirjoitinkin jo aiemmin blogissa: http://sakarinkurssit.blogspot.fi/2013/02/mk808-tulitikkurasia-pc-on-nyt-kaytossa.html .

Ylen, vain Internetistä katsottavien ohjelmien myötä televisionkin pitää olla kytkettynä Internetiin. Ennenkuin televisiovalmistajat saavat omat televisioon sisäänrakennetut selaimensa yhteensopiviksi Ylen Areenan kanssa, "kotisohvaperunan" kannattaa kytkeä tietokone televisioon. Halusin mahdollisimman huomaamattoman ja pienikokoisen tietokoneen ja sen kerta kaikkiaan sainkin, kun valitsin mk808:n!

mk808:ssa on käyttöjärjestelmänä Android 4

mk808 taulutelevision takana

LibreOffice (alfa) for Android

LibreOffice on suosittu toimisto-ohjelmisto, jonka voi ladata maksutta verkosta. Se toimii Windowsin, Mac OS X:n ja Linuxin päällä. Tähän asti LibreOfficea on käytetty tietokoneissa, siis pöytä- ja kannettavissa koneissa. Nyt on saatavana varhainen versio LibreOffice:sta (alfa) myös Android-laitteille.

Googlen omasta Play-kaupasta ei LibreOfficea voi (ainakaan vielä) löytää). Sen sijaan tulee ladata apk-paketit ja tallentaa ne tablettiin. Tämän jälkeen apk:t vielä asennetaan. Katso siis seuraava linkki, josta apk:t löytyvät: http://dev-builds.libreoffice.org/daily/master/Android-ARM@24-Bytemark-Hosting/current/

Koska LibreOffice on vasta alfa-vaiheessa, on turha odottaa, että ohjelmisto pysyisi edes kunnolla pystyssä. Sen sijaan mielenkiintoista on kokeilla, miten LibreOfficen valikoita pystyy painamaan sormella. Voiko alasvetovalikoihin perutuva käyttöliittymä toimia ihan tuosta seitsemän tuuman pienessä tabletissa puhumattakaan Android-pohjaisesta älypuhelimesta? Kuinka nopea (tai hidas) LibreOffice on tabletissa? Kuulemma joidenkin kuukausien päästä voidaan odottaa stabiilimpaa versiota.

Kiitos kyllä, haluan käyttää LibreOfficea Androidissa. Nimittäin 3G- tai wlan-verkot eivät ole aina saatavilla. Silloin ei voi käyttää esim. Google Docs -palvelua. LibreOfficella voin tallentaa ja avata vaikkapa Microsoft Officen docx-, xlsx- tai pptx-tiedostoja ja vieläpä nk. offline enkä siis tarvitse yhteyttä verkkoon. Tämä on ohjelmiston etu. Lisäksi Microsoft yrittää kiskoa vuosikorvausta Office365 -toimisto-ohjelmastaan. LibreOfficen voi saada käyttöön ilman mitään maksuja. Tuossa on mainittuna syitä, miksi LibreOfficelle on oma paikkansa myös tablettimaailmassa.