Näyttää siltä, että työnantajat ovat kyllä valmiita hyötymään työntekijöiden omista älypuhelimista ja tableteista, mutta eivät ole valmiita tukemaan taloudellisesti laitteiden hankinnassa. Toisaalta omalla laitteella on lupa pelata vaikka Angry Birds -pelia - vaan ei työajalla! Kysymys on ilmiöstä nimeltä BYOD (Bring Your Own Device, tuo työpaikalle oma laitteesi).
Kyllä harmittaa pitää itsensä selvillä uusista mobiililaitteista ja niiden käyttöjärjestelmistä. Varsinkin, kun se pitää tehdä omalla kustannuksella. Voisiko laitteen hankkimisessa saada taloudellista tukea eri tahoilta jakamaan pottia?
Ehdotan, että valtio tukee älypuhelimen tai tabletin hankinnassa hallintoalamaisiaan varsin tukevasti vaikkapa ensi vuoden aikana. Saksahan auttoi kuluttajia vaihtamaan autonsa uusiin jokunen vuosi sitten. Voitaisiin siirtää piltit, mummot ja vaarit kerralla nykyaikaan. Nokian ja Microsoftin olisi pakko julkaista QWERTY-näppäiminen Lumia - erikoismalli vain Suomen markkinoille (ja tätä käytännöllistä mallia sitten maailmalla hehkutettaisiin).
Vaikka älypuhelinmyynti todennäköisesti lopahtaisi BYOD-supervuoden hankitojen jälkeen, kerrannaisilmiöt korvaisivat menetyksen. Voitaisiin liittää jokaiseen uuteen älypuhelimeen lähimaksaminen (= NFC:n kautta). Matkapuhelinverkkojen tulisi toimia joka niemessä ja notkossa. Verkkokaupat olisivat vihdoin arkea jokaiselle.
Sitten on pakko lausua vielä yksi asia. Entäs jos BYOD (Bring Your Own Device, tuo töihin oma laitteesi) aiheuttaa ilmiön, jossa yritykset ilmoittavat, että työntekijöiden on siirryttävä pakosti aliurakoitsijoiksi? Keksitään muka, että laitteet (ja samalla työntekijä) on helppo ulkoistaa. Toivon, että BYOD ei vahvista tällaista ajattelua. Työntekijälle työn teko (ja siinä mukana tarvittavat laitteet) ei saa maksaa mitään. Näin on sovittu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti