Linux on vuosien mittaan "lihonut". Jopa Debian Linuxin, joka käynnistää vain maltillisen määrän paveluita, ajamiseen tarvitaan melko tehokas tietokone. Sekä RAM-muistia että kovalevytilaa kuluu merkittäviä määriä.
Niinpä näiden "bloattien" rinnalle on syntynyt useita levitysversioita, jotka toimivat vähäisellä laiteteholla. Eräs näistä on tai oikeastaan oli (kehitystyö on tauolla) Damn Small Linux. Se toimii jopa muinaisessa 486-koneessa (eli siis Intelin 80486-prosessorilla). RAM-muistia tarvitaan tuollaiset 48 Mt. Ei kuulosta pahalta. Toki on mainittava, että mm. nykyaikaiset www-selaimet haukkaavat paljon muistia. Vanha tietokone, kevyt Linux ja uusi raskas www-selain ei välttämättä ole hyvä ratkaisu.
Raspberry Pi on oiva alusta pienelle Linuxille. Nimittäin "Raspissa" on käytössä vain joko 256 Mt tai 512 Mt RAM-muistia. Kovalevynä toimii melko hidas SD-muistikortti. Niinpä esim. Raspbian, joka perustuu Debianiin, on kyllä melko hidas ja siten ärsyttävä käyttää. Tässä on pienten Linuxin tilaisuus.
Kokeilin itse Raspberry Pi:ssä levitysversiota nimeltä Tiny Core Linux. Se käynnistyy todella nopeasti ja jopa graafinen käyttöliittymä on saatavilla. Mikä parasta, myös x86 -alusta on tuettu. Lue lisää Linux Journalin jutusta (englanniksi). "Raspissa" muistia kului todella vähän eli tuollaiset hieman alle 80-90 Mt. Ihan kaikkea ei sentään voi saada. "TCL" on tarkoitettu enemmänkin kehitysalustaksi omille projekteille kuin jokapäiväiseksi graafiseksi käyttöliittymäksi. Tämä tarkoittaa, että ohjelmia on saatavana vain rajoitetusti "TCL:n" omasta pakettijärjestelmästä. Tottakai on mahdollista itse kääntää lähdekoodeista ohjelmia.
Toinen pieni levitysversio on nimeltään Slitaz. Se latautuu RAM-muistiin ja siten toimii todella nopeasti. En ihan tältä istumalta löytänyt tietoa, onko Slitaz julkaistu Raspberry Pi:lle, mutta ainakin x86 on hyvin tuettu.
Ultrapienillä Linux-levitysversioilla on oma tärkeä tehtävänsä. Ne lennättävät vanhojakin tietokoneita ja näin koneet saavat uuden elämän. Toisaalta nykyajan sovellukset ja lisäohjelmat kuten www-selain ja sen laajennukset (Flash tai Java) eivät kaikesta muistin säästöstä huolimatta toimi vanhassa koneessa millään. On tyydyttävä lukemaan uutissivustoja, jotka eivät vaadi viimeisintä Javascript-moottoria. Facebook- tai blogipäivitykset saattavat jäädä tekemättä. Siitä huolimatta pienet Linuxin ovat erittäin tervetulleita.
maanantai 24. joulukuuta 2012
lauantai 22. joulukuuta 2012
Tablettikynä on ihan ehdoton!
Tunnistetiedon kanssa killuu kaulassa nyt myös tablettikynä. Kuka sitä nyt omilla tassuilla lähmisi omia ja muiden tabletteja? Tarkkaillaanpa, yleistyykö kynä. Sinänsä se ei estä mikrobien ym. leviämistä mitenkään. Mutta tabletin pinta pysyy puhtaana ja on siten luettava eikä rasvatahroja täynnä.
Tablettikynät maksavat 10-30 €
Joulun Vintage-paketti saapui - Acorn BBC B
Kauan sitten, 1980-luvun alussa, oli ajanjakso, jolloin PC-tietokoneet maksoivat paljon eikä kansalla ollut varaa ostaa sellaisia. Niinpä kotitaloudet hankkivat huokeampia tietokoneita, joita saattoi ohjata BASIC-kielellä. Tällaisia koneita olivat mm. Sinclair ZX81, Sinclair Spectrum, Vic 20 ja Commodore 64. Itse asiassa kyseisten halpojen tietokoneiden kirjo oli hyvin laaja. Suomalaisetkin olivat mukana omalla Salora Fellow -kotitietokoneella.
EBay-huutokaupasta voi nykyään ostaa vanhoja tietokoneita, joita on edelleen mukavasti saatavana. Riippuu toki merkistä ja mallista, millaiseksi laitteen hinta muodostuu. Hankin erään hyvin suositun ja siten erittäin hyvin saatavilla olevan Vintage-tietokoneen itselleni jouluksi. Se on nimeltään BBC ja sen malli on B.
Tämä BBC B on Acorn Computer -nimisen yrityksen luoma tietokone. Sama firma on luonut RISC OS -käyttöjärjestelmän, jota voi nykyään ajaa hyvin edullisessa (n. 50 €) luottokorttikokoisessa Raspberry Pi -tietokoneessa. Eikä siinä vielä kaikki. BBC B:llä kirjoitetut BASIC-ohjelmat toimivat emulaattorin avulla RISC OS:n päällä. Raspberry Pi onkin ottanut mallia BBC B -tietokoneesta, joka löytyi aikoinaan 80 %:sta Iso-Britannian kouluista. Raspberry Pi:n tärkeä tulokulma markinoille onkin harraste -ja opetuskäyttö.
Eben Upton, joka on luonut Raspberry Pi:n (yhdessä Liz Uptonin kanssa), kertoo seuraavassa videossa suhteestaan BBC B -tietokoneeseen, jolle Eben on "velkaa kaikkensa".
EBay-huutokaupasta voi nykyään ostaa vanhoja tietokoneita, joita on edelleen mukavasti saatavana. Riippuu toki merkistä ja mallista, millaiseksi laitteen hinta muodostuu. Hankin erään hyvin suositun ja siten erittäin hyvin saatavilla olevan Vintage-tietokoneen itselleni jouluksi. Se on nimeltään BBC ja sen malli on B.
Tämä BBC B on Acorn Computer -nimisen yrityksen luoma tietokone. Sama firma on luonut RISC OS -käyttöjärjestelmän, jota voi nykyään ajaa hyvin edullisessa (n. 50 €) luottokorttikokoisessa Raspberry Pi -tietokoneessa. Eikä siinä vielä kaikki. BBC B:llä kirjoitetut BASIC-ohjelmat toimivat emulaattorin avulla RISC OS:n päällä. Raspberry Pi onkin ottanut mallia BBC B -tietokoneesta, joka löytyi aikoinaan 80 %:sta Iso-Britannian kouluista. Raspberry Pi:n tärkeä tulokulma markinoille onkin harraste -ja opetuskäyttö.
Eben Upton, joka on luonut Raspberry Pi:n (yhdessä Liz Uptonin kanssa), kertoo seuraavassa videossa suhteestaan BBC B -tietokoneeseen, jolle Eben on "velkaa kaikkensa".
tiistai 18. joulukuuta 2012
Aja Firefox OS -mobiilikäyttöjärjestelmää Firefox-selaimessa
Kokeile Mozilla Foundationin mobiilikäyttöjärjestelmää Firefox-selaimessa. Siirry ensin Firefoxilla osoitteeseen https://addons.mozilla.org/fi/firefox/addon/firefox-os-simulator/ . Lataa lisäosa selaimeen ja pääset kokeilemaan Firefox OS -mobiilikäyttöjärjestelmää.
Toivotaan, että saadaan pian tänne Härmäänkin kyseisellä käyttöjärjestelmällä toimivia puhelimia. Olisi ainakin alkuun todella eksoottista käyttää tuollaista. Hinnan toivon tietysti asettuvan kohtuulliselle tasolle.
Toivotaan, että saadaan pian tänne Härmäänkin kyseisellä käyttöjärjestelmällä toimivia puhelimia. Olisi ainakin alkuun todella eksoottista käyttää tuollaista. Hinnan toivon tietysti asettuvan kohtuulliselle tasolle.
sunnuntai 16. joulukuuta 2012
Nokia E75 - miten sillä tulee toimeen nykyaikana?
Laitoin iPhone 3GS:n myyntiin ja siirryin takaisin Nokia E75 -puhelimeen. Rahapula iski ja siksi iPhone menee "lihoiksi"
E75:ssä on Symbian 60. Kääk! Miten sillä tulee toimeen nykymaailmassa? Ainakin se on turkasen hidas! Kertakaikkiaan! Sovelluskaupassa on toki tarjolla kaikenlaista, mutta kun jo itse käyttöjärjestelmä on hidas ja kun siinä päällä ajaa sovellusta niin hyvää tahtoa pitää olla ja paljon!
Siitä on kaksi ja puoli vuotta, kun otin käyttöön Nokia E75:n. Tuossa ajassa koko maailma on muuttunut hyvin paljon. Olisin todella pulassa ellei toisessa taskussa olisi Nokia Lumia 800 -puhelinta (kaksi puhelinta, koska toinen on työnantajan). Lumian avulla *teen oikeasti* asioita. Lisäksi hoidan hommat nopeasti nimenomaan Lumialla. Nokia on mielestäni ottanut askeleen eteenpäin. Lumiaa on miellyttävä käyttää toisin kuin Symbiania.
Mutta mennään takaisin Nokia E75-puhelimeen. Kokeillaan nyt "päivä kerrallaan" niinkuin sanonta kuuluu. Kerään puhelimeen tärkeimpiä sovelluksia (sähköposti, www-selain jne.) ja yritän selvitä niiden avulla. Ehkä E75 pelastaa minut joku kylmä talvipäivä ulkona pakkasessa, kun Lumian kosketusnäyttö puolestaan hyytyy.
E75:ssä on Symbian 60. Kääk! Miten sillä tulee toimeen nykymaailmassa? Ainakin se on turkasen hidas! Kertakaikkiaan! Sovelluskaupassa on toki tarjolla kaikenlaista, mutta kun jo itse käyttöjärjestelmä on hidas ja kun siinä päällä ajaa sovellusta niin hyvää tahtoa pitää olla ja paljon!
Siitä on kaksi ja puoli vuotta, kun otin käyttöön Nokia E75:n. Tuossa ajassa koko maailma on muuttunut hyvin paljon. Olisin todella pulassa ellei toisessa taskussa olisi Nokia Lumia 800 -puhelinta (kaksi puhelinta, koska toinen on työnantajan). Lumian avulla *teen oikeasti* asioita. Lisäksi hoidan hommat nopeasti nimenomaan Lumialla. Nokia on mielestäni ottanut askeleen eteenpäin. Lumiaa on miellyttävä käyttää toisin kuin Symbiania.
Mutta mennään takaisin Nokia E75-puhelimeen. Kokeillaan nyt "päivä kerrallaan" niinkuin sanonta kuuluu. Kerään puhelimeen tärkeimpiä sovelluksia (sähköposti, www-selain jne.) ja yritän selvitä niiden avulla. Ehkä E75 pelastaa minut joku kylmä talvipäivä ulkona pakkasessa, kun Lumian kosketusnäyttö puolestaan hyytyy.
perjantai 14. joulukuuta 2012
Nokian Photobeamer on virtuaaliprojektori
Haluat näyttää kännykän kuvia kannettavassa. Voi ei, mikä homma! Ensin kuvat pitää siirtää kannettavaan. Se voi tapahtua USB-johdon kautta, pilven (Cloud Srvices) avulla tai vaikkapa Bluetoothin välityksellä. Vaivalloista ja hidasta!
Älä valitse ensimmäistäkään edellisistä. Asenna kännykkään (Lumiaan) Nokian PhotoBeamer. Se löytyy MarketPlace:sta. Käynnistä kännykästä PhotoBeamer. Valitse seuraavaksi se kansio, josta haluat näyttää kuvia. Sitten siirry tietokoneella osoitteeseen www.photobeamer.com. Kuvaa www-sivulla näkyvä QR-koodi (katso kuva alla). Kuvasi alkavat näkyä tietokoneen ruudulla. Siirry kännykässä seuraavaan kuvaan sipaisemalla kännykän ruutua ja kuva vaihtuu myös tietokoneessa. Kätevää!
Älä valitse ensimmäistäkään edellisistä. Asenna kännykkään (Lumiaan) Nokian PhotoBeamer. Se löytyy MarketPlace:sta. Käynnistä kännykästä PhotoBeamer. Valitse seuraavaksi se kansio, josta haluat näyttää kuvia. Sitten siirry tietokoneella osoitteeseen www.photobeamer.com. Kuvaa www-sivulla näkyvä QR-koodi (katso kuva alla). Kuvasi alkavat näkyä tietokoneen ruudulla. Siirry kännykässä seuraavaan kuvaan sipaisemalla kännykän ruutua ja kuva vaihtuu myös tietokoneessa. Kätevää!
torstai 13. joulukuuta 2012
Vuoden 2012 tuote on... Raspberry Pi!
Julistan vuoden 2012 tuotteeksi - minkäs muun kuin - Raspberry Pi:n! Tuo piskuinen tietokone on tuonut itselleni paljon iloa ja uusia ajatuksia. Olen hurahtanut fanittamaan Eben ja Liz Uptonia, jotka ovat henkilöitä "Raspin" takana. Vaikka kilpailijat tuovat markkinoille samanlaisia, mutta tehokkaampia pientietokoneita kuin Raspberry Pi, alkuperäistä ei voita mikään.
Ensi vuoden tuotteen on parempi panna todella paljon paremmaksi, mikäli aikoo lyödä vuoden 2012 tuotteen Raspberry Pi:n. Sen verran raikas "Raspin" mukaantulo oli. Kun puhutaan mobiilimaailman ekosysteemeistä, "Raspi" on luonut lyhyessä ajassa omansa. Siihen kuuluvat lukuisat jo olemassa olevat ja pian julkaistavat käyttöjärjestelmät, niiden päällä ajettavat ohjelmat ja joko ostettavat tai itse koottavat lisälaitteet. "Raspin" kanssa voi viettää aikaa lopun elämänsä. Ikäänkuin oma Personal Computer olisi keksitty uudelleen.
Entä jos Microsoft olisi tuonut markkinoille pienen tietokoneen? Olisi toki voinut tehdä niin, mutta sellaista ei olisi kukaan ostanut. Sen piti tapahtua toisella tavalla. Sen piti mennä niin kuin luonto asian järjestää. Microsoftin pitää mennä ja uusien yritysten saapua.
Ensi vuoden tuotteen on parempi panna todella paljon paremmaksi, mikäli aikoo lyödä vuoden 2012 tuotteen Raspberry Pi:n. Sen verran raikas "Raspin" mukaantulo oli. Kun puhutaan mobiilimaailman ekosysteemeistä, "Raspi" on luonut lyhyessä ajassa omansa. Siihen kuuluvat lukuisat jo olemassa olevat ja pian julkaistavat käyttöjärjestelmät, niiden päällä ajettavat ohjelmat ja joko ostettavat tai itse koottavat lisälaitteet. "Raspin" kanssa voi viettää aikaa lopun elämänsä. Ikäänkuin oma Personal Computer olisi keksitty uudelleen.
Entä jos Microsoft olisi tuonut markkinoille pienen tietokoneen? Olisi toki voinut tehdä niin, mutta sellaista ei olisi kukaan ostanut. Sen piti tapahtua toisella tavalla. Sen piti mennä niin kuin luonto asian järjestää. Microsoftin pitää mennä ja uusien yritysten saapua.
Vintage - kaipuu menneeseen vaiko eettistä kuluttamista?
Olen myynyt Huuto.net:ssä jo useita Nokia 3310 -puhelimia. Ne menevät hyvin kaupaksi, kun hinnan virittää sopivaksi. Vaikka kaupasta saa uuden Nokian tai Samsungin puhelimen samaan hintaan, ostajia riittää 3310:lle.
On varmaan niin, että aikanaa (10-15 vuotta sitten?) Nokia 3310 oli hyvin suosittu puhelin. Sitä myytiin paljon ja hyvin moni suomalainen tunnistaa sellaisen nähdessään. Niinpä ostajakuntaa riittää.
Mutta voi olla muitakin syitä hankkia kyseinen kapula. Ehkäpä ostajilla on menneen kaipuu. Tuntuu turvalliselta hiplata 3310:m eli nk. saippuakotelon muotoa. Puhelin tuo turvan tunteen ja ehkä piipahduksen lapsuuteen tai nuoruuteen. Edelleen puhelimet jos mitkä sopivat esineiksi, joiden avulla voi kuuluttaa kuluttavansa eettisesti. Kun tempaisee 3310:n ja soittelee sillä Säkkijärven polkkaa, muut bussissa matkustavat sulkevat älypuhelimensa ja siirtävät ne huomaamattomasti takaisin taskuun.
Vintage hämmentää osaa ihmisistä. Miksi käyttää antiikkisia laitteita, kun monet asiat hoituvat nykyisillä vermeillä niin helposti? Vaan 3310:n osalta asia saattaa olla toisin. Puhelin ei jumiudu eikä akku lopu. Vintage on! On on!
On varmaan niin, että aikanaa (10-15 vuotta sitten?) Nokia 3310 oli hyvin suosittu puhelin. Sitä myytiin paljon ja hyvin moni suomalainen tunnistaa sellaisen nähdessään. Niinpä ostajakuntaa riittää.
Mutta voi olla muitakin syitä hankkia kyseinen kapula. Ehkäpä ostajilla on menneen kaipuu. Tuntuu turvalliselta hiplata 3310:m eli nk. saippuakotelon muotoa. Puhelin tuo turvan tunteen ja ehkä piipahduksen lapsuuteen tai nuoruuteen. Edelleen puhelimet jos mitkä sopivat esineiksi, joiden avulla voi kuuluttaa kuluttavansa eettisesti. Kun tempaisee 3310:n ja soittelee sillä Säkkijärven polkkaa, muut bussissa matkustavat sulkevat älypuhelimensa ja siirtävät ne huomaamattomasti takaisin taskuun.
Vintage hämmentää osaa ihmisistä. Miksi käyttää antiikkisia laitteita, kun monet asiat hoituvat nykyisillä vermeillä niin helposti? Vaan 3310:n osalta asia saattaa olla toisin. Puhelin ei jumiudu eikä akku lopu. Vintage on! On on!
tiistai 11. joulukuuta 2012
Ubuntun käyttäjät saattavat siirtyä muihin levitysversioihin
Ubuntu on joidenkin mielestä nk. Spywarea. Ubuntun versio 12.10 tuo käyttäjän nähtäville Amazon-verkkokaupan tuotteita. Tietokoneesta lähtee tietoja Amazonille ja tämä koetaan tietyissä piireissä ikäväksi asiaksi.
Tavanomainen käyttäjä kuten minä, naksauttaa niskoja ja siirtyy sujuvasti jonkin toisen Linux-levitysversion pariin. Se on helppoa, koska GNU GPL -lisessi takaa, että levitysversioita riittää joka lähtöön. Niinpä saatetaan nähdä aikamoinen joukkopako Ubuntusta. Aikanaan ei oikein pidetty siitä, että Redhat meni pörssiin. Viimeistään se, että Redhat Linuxia ei ollutkaan tuosta vaan saatavilla ilmaiseksi vaan oli ladattava reikäinen "farmijoukkueversio"Fedora, oli monelle liikaa. Jo tuolloin todettiin, että onneksi meillä on Debian Linux. Sitä ei voi ostaa pois markkinoilta eikä se voi "mokata" kuten vaikkapa Redhat tai nyt Ubuntu. Debian on ainakin ollut konservatiivinen ihan jo senkin takia, että sitä on kehitetty verkkaisesti. Tuo lähestyminen on ollut myös sen etu.
Richard Stallman, jonka kanssa kerran juttelin hetken Finlandia-talolla, kun eräs hänen faninsa tarvitsi kirjaansa Stallmannin nimikirjoituksen, lienee siellä nk. puhdasoppisuutta edustavien kärkipäässä. Mitenköhän tässä tuolilla pitäisi istua ja kirjoittaa tätä blogipostausta, kun olen itse varsinainen sekakäyttäjä? Koneita ja kaikenlaisia softia tulee ja menee. Olen lopulta kuitenkin pihi enkä osta esimerkiksi puhelimiin mitään vaan lataan ainoastaan ilmaisversioita. Mutta pihiys on eri asia kuin puhdasoppisuus.
Myönnän, että olen softan osalta syntinen ja lisään tähän loppuun tunnustuksen:
Tämän Google Translate kääntää seuraavasti:
Tavanomainen käyttäjä kuten minä, naksauttaa niskoja ja siirtyy sujuvasti jonkin toisen Linux-levitysversion pariin. Se on helppoa, koska GNU GPL -lisessi takaa, että levitysversioita riittää joka lähtöön. Niinpä saatetaan nähdä aikamoinen joukkopako Ubuntusta. Aikanaan ei oikein pidetty siitä, että Redhat meni pörssiin. Viimeistään se, että Redhat Linuxia ei ollutkaan tuosta vaan saatavilla ilmaiseksi vaan oli ladattava reikäinen "farmijoukkueversio"Fedora, oli monelle liikaa. Jo tuolloin todettiin, että onneksi meillä on Debian Linux. Sitä ei voi ostaa pois markkinoilta eikä se voi "mokata" kuten vaikkapa Redhat tai nyt Ubuntu. Debian on ainakin ollut konservatiivinen ihan jo senkin takia, että sitä on kehitetty verkkaisesti. Tuo lähestyminen on ollut myös sen etu.
Richard Stallman, jonka kanssa kerran juttelin hetken Finlandia-talolla, kun eräs hänen faninsa tarvitsi kirjaansa Stallmannin nimikirjoituksen, lienee siellä nk. puhdasoppisuutta edustavien kärkipäässä. Mitenköhän tässä tuolilla pitäisi istua ja kirjoittaa tätä blogipostausta, kun olen itse varsinainen sekakäyttäjä? Koneita ja kaikenlaisia softia tulee ja menee. Olen lopulta kuitenkin pihi enkä osta esimerkiksi puhelimiin mitään vaan lataan ainoastaan ilmaisversioita. Mutta pihiys on eri asia kuin puhdasoppisuus.
Myönnän, että olen softan osalta syntinen ja lisään tähän loppuun tunnustuksen:
Confiteor Deo omnipotenti vobis fratres, quia peccavi nimis cogitatione,verbo, opere et omissione, mea culpa, mea culpa, mea maxima culpa
Minä tunnustan kaikkivaltias Jumala, teille, veljet, että olen tehnyt syntiä ylen ajatuksissa,Sen verran taivaisen partasuun (Stallmanin siis) aikanaan tapasin, että näin joulun alla on hyvä katua syntejään - myös softan osalta ;-). Pääsiäisenä 2014 vasta pitääkin katua, kun Windows XP:n tuki loppuu!
sanalla, teoin ja laiminlyönnin kautta minun vikani, kautta minun vikani, minun tuskallisen vika
This file is licensed under the Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license.
Nokia Lumia 800 meni jumiin - näin tehdään soft reset
Tulihan sekin päivä eteen, kun Nokia Lumia 800 meni jumiin. Tunsin, kuinka puhelin värisi taskussa. Tekstiviesti oli saapunut. Otin puhelimen taskusta. Huomasin viestin ja koitin napauttaa sitä. Sitten puhelin olikin jo jumissa. Ei auttanut mikään.
Onneksi www-selain oli vieressä ja pääsin välittömästi etsimään tietoa. Syötin halusanat: Nokia Lumia 800. Enempää ei tarvittu, sillä itsestään ilmestyi lisähakusanoja, joista saatoin valita. Kokeilin em. hakusanojen perään sanoja soft reset. Valitsin seuraavan linkin: http://www.wpcentral.com/tip-how-soft-reset-nokia-lumia-800-lumia-900 .
Sitten painoin ohjeen mukaan molempia volume-näppäimiä ja power-näppäintä yhtäaikaa varmasti yli kaksikymmentä sekuntia. Mitään ei tapahtunut ja olin jo vähän tuskastunut. Lopulta yli kahdenkymmenen sekunnin päästä puhelin värisi kerran. Päästin irti näppäimistä ja jäin odottamaan. Puhelin virkosi.
Kylläpä säikaytti tuo puhelimen toiminta pahan kerran. Lumia 800:ssa akku on kiinteä. Niinpä puhelinta ei pääse juurikaan säätämään. Tuli jo mieleen huoltoasiat. Mistä saisin varapuhelimen? Ai niin, Lumia 800 käyttää pientä SIM-korttia. Sekin vielä. Pitää tarkkailla tilannetta. Kerran aiemmin oli vähän samanlainen tilanne. Silloin akku oli lähes tyhjä ja se saattoi olla syynä.
Onneksi www-selain oli vieressä ja pääsin välittömästi etsimään tietoa. Syötin halusanat: Nokia Lumia 800. Enempää ei tarvittu, sillä itsestään ilmestyi lisähakusanoja, joista saatoin valita. Kokeilin em. hakusanojen perään sanoja soft reset. Valitsin seuraavan linkin: http://www.wpcentral.com/tip-how-soft-reset-nokia-lumia-800-lumia-900 .
Sitten painoin ohjeen mukaan molempia volume-näppäimiä ja power-näppäintä yhtäaikaa varmasti yli kaksikymmentä sekuntia. Mitään ei tapahtunut ja olin jo vähän tuskastunut. Lopulta yli kahdenkymmenen sekunnin päästä puhelin värisi kerran. Päästin irti näppäimistä ja jäin odottamaan. Puhelin virkosi.
Kylläpä säikaytti tuo puhelimen toiminta pahan kerran. Lumia 800:ssa akku on kiinteä. Niinpä puhelinta ei pääse juurikaan säätämään. Tuli jo mieleen huoltoasiat. Mistä saisin varapuhelimen? Ai niin, Lumia 800 käyttää pientä SIM-korttia. Sekin vielä. Pitää tarkkailla tilannetta. Kerran aiemmin oli vähän samanlainen tilanne. Silloin akku oli lähes tyhjä ja se saattoi olla syynä.
lauantai 8. joulukuuta 2012
Windows XP lähti "vuorten taa"
Meillä oli kotona ongelma - Windows XP. Asus-merkkinen Intel Atom-pohjainen olohuone-PC toimi kotona yeliskoneena, jota kaikki perheenjäsenet käyttivät.
Kuluvalla viikolla kone vaan jämähti. Näytönohjain hajosi ja koska se on integroitu, samalla kone sai lähteä lopullisesti. Meillä ei siis ole enää käytössä Windows XP -käyttöjärjestelmää.
Enää on jäljellä vajaa 500 päivää ja sen jälkeen Windows XP:n tuki loppuu. Niinpä ei harmita, vaikka Asus tulikin tiensä päähän. Aikansa kutakin.
Monelle Windows XP edustaa nuoruuden ja aikuisiän tärkeintä käyttöjärjestelmää. Luonnollinen valinta XP:n jälkeen on Windows 7, jota voi käyttää aina vuoteen 2020 saakka. "Seiskaa" käyttävät kaikki konservatiivit, jotka haluavat siirtää uudenlaisen käyttöliittymän opettelun tuonnemmas. Entäpä, jos hyppäisi suoraan Windows 8 -käyttöjärjestelmään? Kyllä, mikäpä siinä. Suosittelen. Mutta samaan hengenvetoon mietin, mitä "kasin" jälkeen tapahtuu. Voimmeko enää luottaa siihen, että Microsoft julkaisee yhä uudestaan ja uudestaan helppokäyttöisen graafisen käyttöliittymän?
Windows XP oli mielestäni ensimmäinen Windows, joka pysyi pystyssä. Ei tarvinnut pelätä ihan koko ajan sitä, että kone hyytyisi. Käyttöliittymä oli myös helppo omaksua, koska idea oli kopioitu aiemmilta Windows-versioilta. (Oikeastaan Windows 8 muistuttaa laatikoineen Windows 3.1 -versiota). Windows XP jää historiaan käyttöjärjestelmänä, jolloin elettiin vielä lupsakkaa päivitystahtia. Kerran kuukaudessa saatiin tietoturva -ja silloin tällöin suuria Service Pack -päivityksiä. Nuo ajat eivät enää ikinä palaa. Hei hei Windows XP.
Kuluvalla viikolla kone vaan jämähti. Näytönohjain hajosi ja koska se on integroitu, samalla kone sai lähteä lopullisesti. Meillä ei siis ole enää käytössä Windows XP -käyttöjärjestelmää.
Enää on jäljellä vajaa 500 päivää ja sen jälkeen Windows XP:n tuki loppuu. Niinpä ei harmita, vaikka Asus tulikin tiensä päähän. Aikansa kutakin.
Monelle Windows XP edustaa nuoruuden ja aikuisiän tärkeintä käyttöjärjestelmää. Luonnollinen valinta XP:n jälkeen on Windows 7, jota voi käyttää aina vuoteen 2020 saakka. "Seiskaa" käyttävät kaikki konservatiivit, jotka haluavat siirtää uudenlaisen käyttöliittymän opettelun tuonnemmas. Entäpä, jos hyppäisi suoraan Windows 8 -käyttöjärjestelmään? Kyllä, mikäpä siinä. Suosittelen. Mutta samaan hengenvetoon mietin, mitä "kasin" jälkeen tapahtuu. Voimmeko enää luottaa siihen, että Microsoft julkaisee yhä uudestaan ja uudestaan helppokäyttöisen graafisen käyttöliittymän?
Windows XP oli mielestäni ensimmäinen Windows, joka pysyi pystyssä. Ei tarvinnut pelätä ihan koko ajan sitä, että kone hyytyisi. Käyttöliittymä oli myös helppo omaksua, koska idea oli kopioitu aiemmilta Windows-versioilta. (Oikeastaan Windows 8 muistuttaa laatikoineen Windows 3.1 -versiota). Windows XP jää historiaan käyttöjärjestelmänä, jolloin elettiin vielä lupsakkaa päivitystahtia. Kerran kuukaudessa saatiin tietoturva -ja silloin tällöin suuria Service Pack -päivityksiä. Nuo ajat eivät enää ikinä palaa. Hei hei Windows XP.
Älä heitä pois vanhoja Micro-SD -kortteja - käytä niitä Raspberry Pi:ssä
Raspberry Pi:n käyttöjärjestelmät (esim. Raspbian) kirjoitetaan SD-kortille, jolta kone käynnistetään. Tämähän on ihan selvä juttu, ei siinä mitään. SD-kortti saisi olla mahdollisimman nopeaa sorttia, mikäli käyttöjärjestelmä on raskas ajaa.
Löysin pöytälaatikosta kortin, jota halusin kokeilla Raspberry Pi:n kanssa. Kortti oli ihan tavallinen Micro-SD (2.0 Gt), jota olen myös käyttänyt puhelimessa aivan näihin päiviin asti (kuvassa oikealla sovittimen kera).
Kirjoitusnopeus tällaisilla korteille on hyvin alhainen. Lukunopeudessakaan ei ole hurraamista. Niinpä ei ole järkevää kirjoittaa kortille Raspbiania. Siispä valitsin RISC OS:n, koska se on pienikokoinen ja nopea verrattuna Raspbianiin. Voisiko RISC OS suostua käynnistymään Micro-SD -kortilta ja toimisiko RISC OS nopeasti? Kokeilemaan vaan!
Latasin RISC OS:n imagen osoitteesta http://www.raspberrypi.org/downloads . Kirjoitin imagen Micro-SD-kortille Windowsissa. Sitten boottasin Raspberry Pi:n. Ääh, tuli vain sellainen 640*480 -kokoinen kuva. Ei hyvä. Mikä nyt neuvoksi? Yritin päivitystä. Latasin päivitystiedoston, joka on nimeltään RISCOS.IMG. Kopioin päivitystiedoston kortille vanhan samannimisen päälle. Jälleen boottasin - ja onnistui! Eikä Micro-SD-muistikortti tunnu edes hitaalta, vaikka niistä varoitellaan. Yes! Nyt minulla on yksi "kovalevy" lisää Raspberry Pi:lle.
Löysin pöytälaatikosta kortin, jota halusin kokeilla Raspberry Pi:n kanssa. Kortti oli ihan tavallinen Micro-SD (2.0 Gt), jota olen myös käyttänyt puhelimessa aivan näihin päiviin asti (kuvassa oikealla sovittimen kera).
Kirjoitusnopeus tällaisilla korteille on hyvin alhainen. Lukunopeudessakaan ei ole hurraamista. Niinpä ei ole järkevää kirjoittaa kortille Raspbiania. Siispä valitsin RISC OS:n, koska se on pienikokoinen ja nopea verrattuna Raspbianiin. Voisiko RISC OS suostua käynnistymään Micro-SD -kortilta ja toimisiko RISC OS nopeasti? Kokeilemaan vaan!
Latasin RISC OS:n imagen osoitteesta http://www.raspberrypi.org/downloads . Kirjoitin imagen Micro-SD-kortille Windowsissa. Sitten boottasin Raspberry Pi:n. Ääh, tuli vain sellainen 640*480 -kokoinen kuva. Ei hyvä. Mikä nyt neuvoksi? Yritin päivitystä. Latasin päivitystiedoston, joka on nimeltään RISCOS.IMG. Kopioin päivitystiedoston kortille vanhan samannimisen päälle. Jälleen boottasin - ja onnistui! Eikä Micro-SD-muistikortti tunnu edes hitaalta, vaikka niistä varoitellaan. Yes! Nyt minulla on yksi "kovalevy" lisää Raspberry Pi:lle.
Micro-SD -kortti oikealla alhaalla, sovitin yläpuolella.
Raspberry Pi:n a- ja b-revisioiden erot
Pian saadaan kauppoihin se kaikkein halvin Raspberry Pi. Nimittäin RPi a-revisio on kuulemma tuotannossa jo. Näin on mahdollista valita kahden eri tietokoneen välillä sen mukaan, mihin tarkoitukseen on ajatellut Raspberry Pi:n laittaa.
Itselläni on Raspberry Pi b-revisio ja siinä 256 Mt RAM-muistia. Ostin omani jokin aikaa sitten. Nyttemmin kaupasta voi hakea b-revision, jossa on peräti 512 Mt RAM-muistia. Silti b-revision hinta on pysynyt alhaisena.
Vuoden 2013 alusta siis saadaan a-revisio, jossa ei ole ollenkaan RJ45- eli verkkoliitäntää. Näin säästyy virtaa. Niinpä a-revisiota voi käyttää projekteissa, joissa virrankulutuksella on merkitystä. Verkkoliitäntää kun ei aina joka tilanteessa tarvita.
On siis kaksi aivan erilaista Raspberry Pi -tietokonetta, joista valita. Toinen (a-revisio) keskittyy esimerkiksi ohjaamaan kodin tekniikkaa pienen Linuxin avulla kun toisesta (b-revisio, 512 Mt RAM) voi asentaa itselleen työpöytäsovelluksia ajavan tietokoneen.
Entäs se minun b-revisio, jossa on "vain" 256 Mt RAM-muistia? Pitäisikö olla tyytymätön, kun muistia on niin "vähän"? Ei suinkaan. Esimerkiksi RISC OS tai Plan 9 suorastaan lennättävät Raspberry Pi -tietokonettani. Sehän on vain hienoa, kun voi kehua pärjäävänsä niukassa laiteympäristössä.
Itselläni on Raspberry Pi b-revisio ja siinä 256 Mt RAM-muistia. Ostin omani jokin aikaa sitten. Nyttemmin kaupasta voi hakea b-revision, jossa on peräti 512 Mt RAM-muistia. Silti b-revision hinta on pysynyt alhaisena.
Vuoden 2013 alusta siis saadaan a-revisio, jossa ei ole ollenkaan RJ45- eli verkkoliitäntää. Näin säästyy virtaa. Niinpä a-revisiota voi käyttää projekteissa, joissa virrankulutuksella on merkitystä. Verkkoliitäntää kun ei aina joka tilanteessa tarvita.
On siis kaksi aivan erilaista Raspberry Pi -tietokonetta, joista valita. Toinen (a-revisio) keskittyy esimerkiksi ohjaamaan kodin tekniikkaa pienen Linuxin avulla kun toisesta (b-revisio, 512 Mt RAM) voi asentaa itselleen työpöytäsovelluksia ajavan tietokoneen.
Entäs se minun b-revisio, jossa on "vain" 256 Mt RAM-muistia? Pitäisikö olla tyytymätön, kun muistia on niin "vähän"? Ei suinkaan. Esimerkiksi RISC OS tai Plan 9 suorastaan lennättävät Raspberry Pi -tietokonettani. Sehän on vain hienoa, kun voi kehua pärjäävänsä niukassa laiteympäristössä.
Kun Microsoft keksi, että haluaa TV-maailman kuninkaaksi
On jälleen kunnon spekulaatioiden aika. Vuoden 2013 alussa saatetaan nimittäin nähdä Apple-TV. Se ei ole tällä kertaa sellainen pieni boksi, joka kiinnitetään TV:n HDMI-liitäntään. Kysymyksessä on erittäin iso monitori, jonka sisällä on paitsi Mac OS X -käyttöjärjestelmä myös digiviritin. Kun Applen TV käynnistetään, esiin pomppaavat kaikki tietokoneelta tutut sovellukset ja palvelut. Niistä voi sitten valita joko langattoman näppäimistön tai iPhonen (toimii kaukosäätimenä) avulla.
Vuoden päästä eli jouluna 2013 Microsoft ilmoittaa itsevarmana, että aikoo tuoda "jotain aivan uutta" markkinoille. Näemme Microsoftin TV:n, joka sisältää mm. Officen. Kyllä, se kuuluu vakiovarustukseen. Eihän sitä ikinä tiedä, jos vaikka joku ryhtyy "tuottavaksi" kotisohvalla lauantai-iltana. Myös Google yrittää omilla ja yhteistyökumppaneiden laitteilla samoille apajille Applen ja Microsoftin kanssa.
On merkillistä, että Microsoft on hiljaa nyt ja "keksii" TV:n vasta vuoden tai kenties kahden päästä. Tästä ajattelen niin, että Microsoft ei ole kovin luova yritys. Esimerkiksi uudenlaisia tuottavuustyökaluja ei ole saatu Windows-puhelimiin. Pelkkä pilvisovellus ei riitä. Mitä ihmeellistä Microsoft voisi tuoda televisioon? Tai miksi eivät tuo jo nyt telkkaria julkisuuteen? Se johtuu siitä, että Microsoftilla ei ole "guts" eli sisua. Microsoftin brandi ei ole riittävän vahva sellaiseen, että MS-televisiot menestyisivät tuosta vaan ja kaikki haluaisivat hankkia moisen laitteen. Applen on raivattava ensin tie. Näin on ollut aiemminkin ja näin näyttää jatkuvan tästä eteenkin päin.
On mielenkiintoista nähdä, millaisen käyttöliitymän Microsoft tuo televisioonsa. Onko se sama kuin Windows 8:ssa? Ei, ei kai nyt sentään. Kyllä, se se on. Voi ei, tämähän on kauhea painajaisuni. No, ensin pitää käydä YouTube-kurssit ja selvitellä, kuinka MS-telkkaria käytetään. Ei se paljon eroa digiboksien käyttöönotosta.
Vuoden päästä eli jouluna 2013 Microsoft ilmoittaa itsevarmana, että aikoo tuoda "jotain aivan uutta" markkinoille. Näemme Microsoftin TV:n, joka sisältää mm. Officen. Kyllä, se kuuluu vakiovarustukseen. Eihän sitä ikinä tiedä, jos vaikka joku ryhtyy "tuottavaksi" kotisohvalla lauantai-iltana. Myös Google yrittää omilla ja yhteistyökumppaneiden laitteilla samoille apajille Applen ja Microsoftin kanssa.
On merkillistä, että Microsoft on hiljaa nyt ja "keksii" TV:n vasta vuoden tai kenties kahden päästä. Tästä ajattelen niin, että Microsoft ei ole kovin luova yritys. Esimerkiksi uudenlaisia tuottavuustyökaluja ei ole saatu Windows-puhelimiin. Pelkkä pilvisovellus ei riitä. Mitä ihmeellistä Microsoft voisi tuoda televisioon? Tai miksi eivät tuo jo nyt telkkaria julkisuuteen? Se johtuu siitä, että Microsoftilla ei ole "guts" eli sisua. Microsoftin brandi ei ole riittävän vahva sellaiseen, että MS-televisiot menestyisivät tuosta vaan ja kaikki haluaisivat hankkia moisen laitteen. Applen on raivattava ensin tie. Näin on ollut aiemminkin ja näin näyttää jatkuvan tästä eteenkin päin.
On mielenkiintoista nähdä, millaisen käyttöliitymän Microsoft tuo televisioonsa. Onko se sama kuin Windows 8:ssa? Ei, ei kai nyt sentään. Kyllä, se se on. Voi ei, tämähän on kauhea painajaisuni. No, ensin pitää käydä YouTube-kurssit ja selvitellä, kuinka MS-telkkaria käytetään. Ei se paljon eroa digiboksien käyttöönotosta.
perjantai 7. joulukuuta 2012
Windows 8:ssa ei saa vilkuilla kelloa eikä powerin lataustietoja
Sitä minä vaan ihmettelen, että Windows 8:ssa kun ollaan siinä uudemmassa käyttöliittymässä, en näe kelloa ja päivämäärää saati sitten sitä, lataako laturi tietokonetta vai ei. Kun napsautan vanhan Työpöydän puolelle, saan heti mainitut asiat esiin ja siinä ne pysyvät näkyvillä niin kauan kuin vain olen vanhan Työpöydän ääressä.
En ymmärrä, miten kellonajan ja päivämäärän puuttuminen lisäisi tuottavuutta. Mutta ehkä en vain tajua, mikä Windows 8:n uudessa käyttöliittymässä on ideana. Kyllähän kello ja päivämäärä ilmestyvät, kun vähän pyyhkäisee ruutua. Mutta kun haluaisin, että ne ovat koko ajan näkyvillä. Olen lukenut, että se ei ole mahdollista. Esimerkiksi en voi enää lukita kellumaan päällimmäiseksi sovellukseksi mp3-soitinta. Se ei kuulemma vain käy eikä edusta tuottavuutta.
Niinpä pidänkin kännykkää usein tietokoneen vieressä. Siitä voin tarkistaa, onko uusia sähköposteja saapunut ja erityisesti näen sen kellonajan ja päivämäärän. Huomaan, että osa työ- ja vapaa-ajan tehtävistä on siirtynyt matkapuhelimeen. Joko lyhyesti vilkaisen jonkin asian tai sitten toimitan vähän pidemmän kaavan mukaan asioita. Esimerkiksi saatan lisätä kalenteriin jonkin merkinnän ja tehdä sen seisaaltani. Näin saan pienen tauon ja vaihtelua. Tulisikin nousta tuolilta mahdollisimman usein. Pitkä istuminen ei ole terveellistä.
Kun seuraa medioita, voi huomata, että Windows 8 järkyttää hyvin monia. Varsinkin pitkään eri Windows-versioita käyttäneet tuntuvat olevan erityisen kriittisiä. Ei se ole ihme. Moni asia on muuttunut Windows 8:n myötä eivätkä vanhat ajat enää palaa. Expertti varmaan jo pelkää ihan ammattitaitonsa ja maineensa puolesta. Ehkä kohta Windows ei olekaan määräävässä markkina-asemassa vaan 33 % käyttää Maccia ja toinen 33 % Androidia. Näinhän ja paljon pahemmin (vai paremmin) on asia jo mobiilipuolella.
On mielenkiintoista nähdä, millainen ensi kesänä julkaistava Windows Blue on. Jokohan siinä voisi nopeasti tarkistaa kellonajan ja päivämäärän?
En ymmärrä, miten kellonajan ja päivämäärän puuttuminen lisäisi tuottavuutta. Mutta ehkä en vain tajua, mikä Windows 8:n uudessa käyttöliittymässä on ideana. Kyllähän kello ja päivämäärä ilmestyvät, kun vähän pyyhkäisee ruutua. Mutta kun haluaisin, että ne ovat koko ajan näkyvillä. Olen lukenut, että se ei ole mahdollista. Esimerkiksi en voi enää lukita kellumaan päällimmäiseksi sovellukseksi mp3-soitinta. Se ei kuulemma vain käy eikä edusta tuottavuutta.
Niinpä pidänkin kännykkää usein tietokoneen vieressä. Siitä voin tarkistaa, onko uusia sähköposteja saapunut ja erityisesti näen sen kellonajan ja päivämäärän. Huomaan, että osa työ- ja vapaa-ajan tehtävistä on siirtynyt matkapuhelimeen. Joko lyhyesti vilkaisen jonkin asian tai sitten toimitan vähän pidemmän kaavan mukaan asioita. Esimerkiksi saatan lisätä kalenteriin jonkin merkinnän ja tehdä sen seisaaltani. Näin saan pienen tauon ja vaihtelua. Tulisikin nousta tuolilta mahdollisimman usein. Pitkä istuminen ei ole terveellistä.
Kun seuraa medioita, voi huomata, että Windows 8 järkyttää hyvin monia. Varsinkin pitkään eri Windows-versioita käyttäneet tuntuvat olevan erityisen kriittisiä. Ei se ole ihme. Moni asia on muuttunut Windows 8:n myötä eivätkä vanhat ajat enää palaa. Expertti varmaan jo pelkää ihan ammattitaitonsa ja maineensa puolesta. Ehkä kohta Windows ei olekaan määräävässä markkina-asemassa vaan 33 % käyttää Maccia ja toinen 33 % Androidia. Näinhän ja paljon pahemmin (vai paremmin) on asia jo mobiilipuolella.
On mielenkiintoista nähdä, millainen ensi kesänä julkaistava Windows Blue on. Jokohan siinä voisi nopeasti tarkistaa kellonajan ja päivämäärän?
Miten onnistuu Raspberry Pi:llä surffaaminen?
Oma "Raspini" on mallia b ja siinä on 256 Mt RAM-muistia, joka on jaettu näytönohjaimen kanssa. Tässä taannoin päivitin Raspbian-käyttöjärjestelmän ja samalla jaoin "Raspin" muistin siten, että näytönohjain sai vain 16 Mt ja käyttöjärjestelmä sekä sovellukset loput. Lisäksi ylikellotin "Raspin" ja nyt se käy 700 MHz:n sijaan 1000 Mhz:n nopeudella.
Raspbianin graafinen käyttöliittymä on LXDE. Se on kevyt ja säästää muistia. Hyvä niin, sillä etsin nopeaa ja javascriptin osaavaa www-selainta "Raspin" ja Raspbianin päällä ajettavaksi. Löysin nimimerkki Hexxehin Chromium-selaimen beta-version. Sen avulla tätäkin blogipostausta kirjoitan. Chromium on Open Source -versio Googlen Chrome-selaimesta.
Chromium tarvitseekin lähes kaiken muistin, joka on saatavilla. Komento top näyttää reaaliaikaisesti, miten muisti jakautuu eri ohjelmien välillä. Eipä tee mieli käynnistää Chromiumin kaveriksi esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmaa tai taulukkolaskentaa.
Raspbian on melko raskas käyttöjärjestelmä ajettavaksi "Raspin" päällä - olkoonkin, että kysymyksessä on Linux. RISC OS sen sijaan on hyvin kevyt ja nopea eikä vielä paljon muistia. Mutta kun RISC OS:ssa on saatavilla vain Netsurf-niminen www-selain eikä se osaa javascriptiä riittävästi. Chrome OS (ei pidä sekoittaa Chrome-selaimeen), joka on myös Googlen käsialaa ja joka saattaa tulla saataville "Raspille" myöhemmin, sisältää vain pienen Linuxin ja www-selaimen. Kaikki muu on jätetty pois. Chrome OS saattaisi olla ratkaisu, mutta se ei vielä ole saatavilla.
Käytän siis tällä hetkellä www-selailuun eli surffailuun "Raspissa" Raspbiania ja sen päällä Chromiumia. Raudan virittelyn (katso ensimmäinen kappale) jälkeen Chromium toimii melko nopeasti. Tottahan toivomisen varaa jää.
Onko "Raspista" siis surffilaudaksi? Mielestäni ei. Ainakaan tavanomainen käyttäjä ei hyväksy viivettä ja tökkimistä, jota esiintyy kaiken aikaa. Minua se ei häiritse. Olen tyytyväinen, että voin vaihtaa eri käyttöjärjestelmien ja eri www-selainten välillä. On toki hyvä, että tuo Chromium on saatavana "Raspille". Näin pääsen käsiksi erilaisiin pilvipalveluihin; Google Dokumentit, Dropbox ja SkyDrive.
"Raspi" on alunperin tarkoitettu harrastealustaksi. Sen avulla voi toteuttaa esim. elektroniikkaprojekteja ja ohjelmoida. Www-selailu on toki tärkeä osa arkea, mutta sitä varten kannattaa hankkia ripeämpi tietokone kuin "Raspi".
Raspbianin graafinen käyttöliittymä on LXDE. Se on kevyt ja säästää muistia. Hyvä niin, sillä etsin nopeaa ja javascriptin osaavaa www-selainta "Raspin" ja Raspbianin päällä ajettavaksi. Löysin nimimerkki Hexxehin Chromium-selaimen beta-version. Sen avulla tätäkin blogipostausta kirjoitan. Chromium on Open Source -versio Googlen Chrome-selaimesta.
Chromium tarvitseekin lähes kaiken muistin, joka on saatavilla. Komento top näyttää reaaliaikaisesti, miten muisti jakautuu eri ohjelmien välillä. Eipä tee mieli käynnistää Chromiumin kaveriksi esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmaa tai taulukkolaskentaa.
Raspbian on melko raskas käyttöjärjestelmä ajettavaksi "Raspin" päällä - olkoonkin, että kysymyksessä on Linux. RISC OS sen sijaan on hyvin kevyt ja nopea eikä vielä paljon muistia. Mutta kun RISC OS:ssa on saatavilla vain Netsurf-niminen www-selain eikä se osaa javascriptiä riittävästi. Chrome OS (ei pidä sekoittaa Chrome-selaimeen), joka on myös Googlen käsialaa ja joka saattaa tulla saataville "Raspille" myöhemmin, sisältää vain pienen Linuxin ja www-selaimen. Kaikki muu on jätetty pois. Chrome OS saattaisi olla ratkaisu, mutta se ei vielä ole saatavilla.
Käytän siis tällä hetkellä www-selailuun eli surffailuun "Raspissa" Raspbiania ja sen päällä Chromiumia. Raudan virittelyn (katso ensimmäinen kappale) jälkeen Chromium toimii melko nopeasti. Tottahan toivomisen varaa jää.
Onko "Raspista" siis surffilaudaksi? Mielestäni ei. Ainakaan tavanomainen käyttäjä ei hyväksy viivettä ja tökkimistä, jota esiintyy kaiken aikaa. Minua se ei häiritse. Olen tyytyväinen, että voin vaihtaa eri käyttöjärjestelmien ja eri www-selainten välillä. On toki hyvä, että tuo Chromium on saatavana "Raspille". Näin pääsen käsiksi erilaisiin pilvipalveluihin; Google Dokumentit, Dropbox ja SkyDrive.
"Raspi" on alunperin tarkoitettu harrastealustaksi. Sen avulla voi toteuttaa esim. elektroniikkaprojekteja ja ohjelmoida. Www-selailu on toki tärkeä osa arkea, mutta sitä varten kannattaa hankkia ripeämpi tietokone kuin "Raspi".
keskiviikko 5. joulukuuta 2012
Plan 9 -käyttöjärjestelmä portattu Raspberry Pi:lle
Juuri kun aloin päästä sinuiksi RISC OS:n kanssa, Raspberry Pi yllättää jälleen. Nyt käyttöjärjestelmä nimeltä Plan 9 on nk. portattu Raspberry Pi:lle. Plan 9 on Bell Labs:in kehittämä UNIX-tyylinen Open Source -pohjainen käyttöjärjestelmä. Mikä parasta, laitteistovaatimukset ovat Windows 95:n luokkaa; 486-prosessori ja 32 Mt RAM-muistia (Raspberry Pi:ssa on 256 tai 512 Mt RAM-muistia). Huh huh! Mikä voisi kuulostaa paremmalta? "Raspi" varmaan suorastaan lennättää Plan 9 -käyttöjärjestelmää. Ehdottomasti kokeilen!
Kokeilin joskus Plan 9 -käyttöjärjestelmää Intel-alustalla enkä oikein saanut sitä toimimaan enkä liioin osannut käyttää sitä. Onneksi tällä kertaa Raspberry Pi:n pohjalla toimivan Plan 9:n osalta on toimittu oikein: Ensin voi ladata imagen, joka kirjoitetaan SD-kortille, sitten onkin aika lukea dokumentteja ja erityisesti aloittelijan opas (pdf, englanniksi).
Jo RISC OS:n porttaus Raspberry Pi:lle oli aivan mieletön uutinen (ainakin minulle). Nyt Plan 9 kerta kaikkiaan vahvistaa Raspberry Pi -alustaa. Mitä ihmettä voin enää toivoa? En keksi! Raspberry Pi on edullinen tietokone ja sen lisäksi sille on saatavana useita käyttöjärjestelmiä. "Raspi" alkaa olla monipuolisempi kuin Intel-alusta. Hurraa!
Mieleen tulee myös sellainen asia, että toivon Internetin säilyvän nykyisen kaltaisena. Ainakin minä haluan vastaisuudessakin ladata käyttöjärjestelmiä verkosta ja lukea uutisia Raspberry Pi:n kotisivulta. Miten muuten voisin saada mistään mitään tietoa? Olen lukenut, että Internetiä halutaan muuttaa ja käyttöä rajoittaa. Jotkut valtiot vaativat tällaista. Toivottavasti tuollaisesta ei tule mitään.
Edit: Tuossa se nyt on. Nopeasti käynnistyi ja hyvin vähän osaan tehdä tällä. UNIX-tyylinen se on.
Kokeilin joskus Plan 9 -käyttöjärjestelmää Intel-alustalla enkä oikein saanut sitä toimimaan enkä liioin osannut käyttää sitä. Onneksi tällä kertaa Raspberry Pi:n pohjalla toimivan Plan 9:n osalta on toimittu oikein: Ensin voi ladata imagen, joka kirjoitetaan SD-kortille, sitten onkin aika lukea dokumentteja ja erityisesti aloittelijan opas (pdf, englanniksi).
Jo RISC OS:n porttaus Raspberry Pi:lle oli aivan mieletön uutinen (ainakin minulle). Nyt Plan 9 kerta kaikkiaan vahvistaa Raspberry Pi -alustaa. Mitä ihmettä voin enää toivoa? En keksi! Raspberry Pi on edullinen tietokone ja sen lisäksi sille on saatavana useita käyttöjärjestelmiä. "Raspi" alkaa olla monipuolisempi kuin Intel-alusta. Hurraa!
Mieleen tulee myös sellainen asia, että toivon Internetin säilyvän nykyisen kaltaisena. Ainakin minä haluan vastaisuudessakin ladata käyttöjärjestelmiä verkosta ja lukea uutisia Raspberry Pi:n kotisivulta. Miten muuten voisin saada mistään mitään tietoa? Olen lukenut, että Internetiä halutaan muuttaa ja käyttöä rajoittaa. Jotkut valtiot vaativat tällaista. Toivottavasti tuollaisesta ei tule mitään.
Edit: Tuossa se nyt on. Nopeasti käynnistyi ja hyvin vähän osaan tehdä tällä. UNIX-tyylinen se on.
NFC (Near Field Communication) - uusi tuttavuus
Meni joku tovi ennenkuin aloin käyttää Bluetooth:ia. Nykyään siirrän yksittäisiä kuvia tai musiikkia Bluetooth::n avulla tietokoneelta puhelimeen tai toisinpäin. Tosin pilvipalvelut ovat osin syrjäyttäneet Bluetooth:n. On helppoa antaa kuvien valua kuin huomaamatta Dropboxiin tai SkyDrive:en.
Nyt pukkaa jälleen uutta minun tietokone-elämääni. Nimittäin Windows 8 -tabletissa on NFC (Near Field Communication. Hyvä, NFC on päällä ja toiminnassa (katso kuva). Vaan mitä ihmettä tekisin sillä? Kuulemma jossain päin voi jopa maksaa NFC:n avulla tms. Luin myös, että NFC:n avulla voi siirtää kuvia laitteiden välillä aivan kuten Bluetoothilla. Tuohon loppuvatkin tietoni ja tutkimukseni NFC:n osalta.
Verkkokirjoittelusta päätellen NFC on jotain hienoa, mutta käytännön sovellukset puuttuvat toistaiseksi. NFC ei ole mikään tekstiviestin tapainen jokaisen käyttäjän palvelu, koska eihän se NFC löydy kuin aivan uusimmista laitteista (kännykät, tabletit). Pidänpä silmät ja korvat auki. Ehkä pääsen hyödyntämään tabletin NFC-toimintoa joku päivä.
Nyt pukkaa jälleen uutta minun tietokone-elämääni. Nimittäin Windows 8 -tabletissa on NFC (Near Field Communication. Hyvä, NFC on päällä ja toiminnassa (katso kuva). Vaan mitä ihmettä tekisin sillä? Kuulemma jossain päin voi jopa maksaa NFC:n avulla tms. Luin myös, että NFC:n avulla voi siirtää kuvia laitteiden välillä aivan kuten Bluetoothilla. Tuohon loppuvatkin tietoni ja tutkimukseni NFC:n osalta.
Verkkokirjoittelusta päätellen NFC on jotain hienoa, mutta käytännön sovellukset puuttuvat toistaiseksi. NFC ei ole mikään tekstiviestin tapainen jokaisen käyttäjän palvelu, koska eihän se NFC löydy kuin aivan uusimmista laitteista (kännykät, tabletit). Pidänpä silmät ja korvat auki. Ehkä pääsen hyödyntämään tabletin NFC-toimintoa joku päivä.
tiistai 4. joulukuuta 2012
Esittelyssä Windows 8 -tabletti Acer Iconia W510
Vihdoin sain Verkkokauppa.com:sta Windows 8 -pohjaisen tabletin nimeltä Acer Iconia W510. Hintaa oli 599 € ja kauppaan sisältyi näppäimistötelakka.
Prosesssori on Intelin Atom. Halusinkin juuri Atomin. Voin soitella Spotifyn ohjelmalla musiikkia ja asentaa vaikkapa LibreOfficen, jos niin haluan. ARM-prosessori on ok, mutta käytän ARM:ia jo älypuhelimessa ja Raspberry Pi:ssa. Mikään mahdottoman nopea tämä tablettitietokone ei ole, mutta riittävä Windows 8:n pyörittämiseen. Akut (toinen on tabletissa ja toinen näppäimistötelakassa) kestävät yhdessä jopa 18 tuntia - yes!
Vihdoin pääsin toden teolla kokeilemaan kosketusnäyttöä. Vaikka kirjoitankin tätä blogipostausta näppäimistön avulla ja vaikka näppäimistössä on laattahiiri, silti kosketan näyttöä ja varsinkin silloin, kun haluan näyttää jotakin oikein havainnollisesti. Tähän asti olen tyytynyt vain osoittamaan sormella, mistä kohtaa pitäää painaa hiirellä. Nyt voin koskettaa näyttöä ja heti alkaa tapahtua.
Tämä W510 on aika halpis. Muistia on vain 32 Gt. Onneksi tabletissa on MicroSD-korttipaikka. HDMI-liitäntäkin löytyy. Voin liittää televisioon tms., mutta sehän on vanhanaikaista. Langaton "striimaus" olisi jotain. USB on myös, mutta sellainen pieni ja D:n muotoinen.
Esittelyni loppuu tähän ja on hyvin lyhyt - myönnän. Koska olen käyttänyt jo jonkin aikaa Windows 8 -käyttöjärjestelmää, olen ihan kotonani tässä tabletissa. Näppäimistö on aika huono, mutta muilta osin pidän laitteesta todella paljon.
Edit: Huomasin tabletin takapuolella NFC-tarran (Near Field Communication). Etsin ko. aiheesta tietoa ja löysinkin Acerin keskustelupalstalta viestejä (englanniksi): http://community.acer.com/t5/Acer-Tablets/NFC-on-W510/m-p/5713 . Nyt pitää miettiä, mitä ihmettä teen NFC:llä.
Prosesssori on Intelin Atom. Halusinkin juuri Atomin. Voin soitella Spotifyn ohjelmalla musiikkia ja asentaa vaikkapa LibreOfficen, jos niin haluan. ARM-prosessori on ok, mutta käytän ARM:ia jo älypuhelimessa ja Raspberry Pi:ssa. Mikään mahdottoman nopea tämä tablettitietokone ei ole, mutta riittävä Windows 8:n pyörittämiseen. Akut (toinen on tabletissa ja toinen näppäimistötelakassa) kestävät yhdessä jopa 18 tuntia - yes!
Vihdoin pääsin toden teolla kokeilemaan kosketusnäyttöä. Vaikka kirjoitankin tätä blogipostausta näppäimistön avulla ja vaikka näppäimistössä on laattahiiri, silti kosketan näyttöä ja varsinkin silloin, kun haluan näyttää jotakin oikein havainnollisesti. Tähän asti olen tyytynyt vain osoittamaan sormella, mistä kohtaa pitäää painaa hiirellä. Nyt voin koskettaa näyttöä ja heti alkaa tapahtua.
Tämä W510 on aika halpis. Muistia on vain 32 Gt. Onneksi tabletissa on MicroSD-korttipaikka. HDMI-liitäntäkin löytyy. Voin liittää televisioon tms., mutta sehän on vanhanaikaista. Langaton "striimaus" olisi jotain. USB on myös, mutta sellainen pieni ja D:n muotoinen.
Esittelyni loppuu tähän ja on hyvin lyhyt - myönnän. Koska olen käyttänyt jo jonkin aikaa Windows 8 -käyttöjärjestelmää, olen ihan kotonani tässä tabletissa. Näppäimistö on aika huono, mutta muilta osin pidän laitteesta todella paljon.
Edit: Huomasin tabletin takapuolella NFC-tarran (Near Field Communication). Etsin ko. aiheesta tietoa ja löysinkin Acerin keskustelupalstalta viestejä (englanniksi): http://community.acer.com/t5/Acer-Tablets/NFC-on-W510/m-p/5713 . Nyt pitää miettiä, mitä ihmettä teen NFC:llä.
maanantai 3. joulukuuta 2012
Näin ylikellotat Raspberry Pi:n
Varoitus: Raspberry Pi:n ylikellotus voi lyhentää laitteen ikää. Sain itse samanlaisen ilmoituksen, kun aloitin ylikellotuksen. Distribuutionani on Raspbian (Wheezy).
Ajetaan ensin kaikki päivitykset. Komennetaan:
sudo su apt-get update
ja
sudo su apt-get upgrade
Käynnistetään raspi-config:
sudo su raspi-config
Siirrytään kohtaan update ja päivitetään raspi-config. Tämän jälkeen kohdassa overclock aloitetaan ylikellotus. Valitaan 'Turbo', mikä tarkoittaa 1000 MHz:n vauhtia (vrt. Raspberry Pi:ssa normaalisti 700 MHz). Kuitataan OK:lla, kun sellaista kysytään. Lopuksi poistutaan raspi-config -ohjelmasta ja käynnistetään tietokone uudestaan. Jos ylikellotus ei onnistu, pidetään käynnistyksen yhteydessä Shift pohjassa ja näin päästään muuttamaan asetus vähän alhaisemmaksi.
Päätin samalla kertaa jakaa uudestaan muistin. Jätin näytönohjaimelle vain 16 Mt ja loput (eli 256-16=240 Mt) käyttöjärjestelmälle eli tässä tapauksessa Linuxille.
Kaksi em. muutosta vaikuttivat mielestäni paljon ja niinpä sovellukset käynnistyvät nopeammin kuin aiemmin ja toimivat sen jälkeen nopeammin, koska saavat enemmän muistia käyttöönsä. Vaikka resoluutioni on 1440*900, päätin antaa vain 16 Mt näytönohjaimelle. Hyvin näyttää riittävän. Nyt www-selainkin (Midori) on ihan inhmillinen eikä www-sivujen latauksia tarvitse odottaa. Tottakai kannattaa suosia kevyitä sovelluksia niin ylikellotuksesta saa mahdollisimman paljon irti.
Huomasin, että IP-osoitteeni karkasi jonnekin. Mitäs tämä nyt oikein tarkoitti? Ahaa, ylikellotus vie enemmän virtaa kuin aiemmin. RJ45-liitäntä on kuulemma sähkösyöppö. Niinpä vaihdoin bulkkilaturin tilalle Applen laturin. Nyt IP-osoite on ja pysyy.
Ajetaan ensin kaikki päivitykset. Komennetaan:
sudo su apt-get update
ja
sudo su apt-get upgrade
Käynnistetään raspi-config:
sudo su raspi-config
Siirrytään kohtaan update ja päivitetään raspi-config. Tämän jälkeen kohdassa overclock aloitetaan ylikellotus. Valitaan 'Turbo', mikä tarkoittaa 1000 MHz:n vauhtia (vrt. Raspberry Pi:ssa normaalisti 700 MHz). Kuitataan OK:lla, kun sellaista kysytään. Lopuksi poistutaan raspi-config -ohjelmasta ja käynnistetään tietokone uudestaan. Jos ylikellotus ei onnistu, pidetään käynnistyksen yhteydessä Shift pohjassa ja näin päästään muuttamaan asetus vähän alhaisemmaksi.
Päätin samalla kertaa jakaa uudestaan muistin. Jätin näytönohjaimelle vain 16 Mt ja loput (eli 256-16=240 Mt) käyttöjärjestelmälle eli tässä tapauksessa Linuxille.
Kaksi em. muutosta vaikuttivat mielestäni paljon ja niinpä sovellukset käynnistyvät nopeammin kuin aiemmin ja toimivat sen jälkeen nopeammin, koska saavat enemmän muistia käyttöönsä. Vaikka resoluutioni on 1440*900, päätin antaa vain 16 Mt näytönohjaimelle. Hyvin näyttää riittävän. Nyt www-selainkin (Midori) on ihan inhmillinen eikä www-sivujen latauksia tarvitse odottaa. Tottakai kannattaa suosia kevyitä sovelluksia niin ylikellotuksesta saa mahdollisimman paljon irti.
Huomasin, että IP-osoitteeni karkasi jonnekin. Mitäs tämä nyt oikein tarkoitti? Ahaa, ylikellotus vie enemmän virtaa kuin aiemmin. RJ45-liitäntä on kuulemma sähkösyöppö. Niinpä vaihdoin bulkkilaturin tilalle Applen laturin. Nyt IP-osoite on ja pysyy.
sunnuntai 2. joulukuuta 2012
Keskity oleelliseen - hanki RISC OS
Luottokortin kokoiselle tietokoneelle Raspberry Pi:lle on olemassa useita erilaisia käyttöjärjestelmiä. Koska "Raspi" on edullinen tietokone, sen komponentitkin ovat teholtaan vaatimattomia. Niinpä esimerkiksi Linux tuntuu hyvin hitaalta "Raspissa".
On yksi käyttöjärjestelmä, joka toimii "Raspissa" todella nopeasti, nimittäin RISC OS. Järjestelmä käynnistyy alta kymmenen sekunnin. Sovellukset ovat vielä nopeampia. RISC OS on tosiaan "Raspin" kaveri.
Mutta mitä voi tehdä käyttöjärjestelmällä, joka ei päästä YouTube:en tai Facebookiin ja joka ei sisällä ilmaista tekstinkäsittelyohjelmaa (syynä on se, että NetSurf-selain ei osaa Javascriptiä riittävästi)? RISC OS:lla voi tehdä juuri niitä oikeita asioita. Mieti, mikä osa ajastasi kuluu tyhjänpäiväisten videoiden katseluun ja päivitysten kirjoittamiseen! RISC OS ohittaa em. höpötykset ja keskittyy olennaiseen kuten ohjelmointiin tai Web 1.0 -sivujen näyttämiseen.
Onko tuollaisesta "leuhottamisesta" mihinkään? Onko se RISC OS nyt niin hieno, että pitää ylentää itsensä ja pilkata muita käyttöjärjestelmiä ja niissä toimivia sovelluksia? RISC OS on jäänyt paitsi nykyisistä sovelluksista (esimerkiksi Web 2.0). Sen voi kääntää voitoksi pidättäytymällä moisista. Kun käytän RISC OS:ia, minulle jää enemmän aikaa omalle ajattelulle. En harhaile tai vieraile muiden materiaaleissa ja anna niiden vaikuttaa.
Mutta enkö muka osaa nk. multitaskingia? Enkö voi tehdä omaa hommaa ja siinä samalla seurata muiden edesottamuksia YouTubessa ja Facebookissa? Tottakai teenkin niin silloin, kun siihen on aikaa. Mutta on myös kätevää käynnistää "Raspi" ja RISC OS, tehdä hommat ja sen jälkeen rentoutua jonkin aivan muun parissa.
On yksi käyttöjärjestelmä, joka toimii "Raspissa" todella nopeasti, nimittäin RISC OS. Järjestelmä käynnistyy alta kymmenen sekunnin. Sovellukset ovat vielä nopeampia. RISC OS on tosiaan "Raspin" kaveri.
Mutta mitä voi tehdä käyttöjärjestelmällä, joka ei päästä YouTube:en tai Facebookiin ja joka ei sisällä ilmaista tekstinkäsittelyohjelmaa (syynä on se, että NetSurf-selain ei osaa Javascriptiä riittävästi)? RISC OS:lla voi tehdä juuri niitä oikeita asioita. Mieti, mikä osa ajastasi kuluu tyhjänpäiväisten videoiden katseluun ja päivitysten kirjoittamiseen! RISC OS ohittaa em. höpötykset ja keskittyy olennaiseen kuten ohjelmointiin tai Web 1.0 -sivujen näyttämiseen.
Onko tuollaisesta "leuhottamisesta" mihinkään? Onko se RISC OS nyt niin hieno, että pitää ylentää itsensä ja pilkata muita käyttöjärjestelmiä ja niissä toimivia sovelluksia? RISC OS on jäänyt paitsi nykyisistä sovelluksista (esimerkiksi Web 2.0). Sen voi kääntää voitoksi pidättäytymällä moisista. Kun käytän RISC OS:ia, minulle jää enemmän aikaa omalle ajattelulle. En harhaile tai vieraile muiden materiaaleissa ja anna niiden vaikuttaa.
Mutta enkö muka osaa nk. multitaskingia? Enkö voi tehdä omaa hommaa ja siinä samalla seurata muiden edesottamuksia YouTubessa ja Facebookissa? Tottakai teenkin niin silloin, kun siihen on aikaa. Mutta on myös kätevää käynnistää "Raspi" ja RISC OS, tehdä hommat ja sen jälkeen rentoutua jonkin aivan muun parissa.
Opittua RISC OS:ssa:
- ruutukaappauksen ottaminen
- kuvatiedoston tallentaminen
- kuvan muuntaminen nk. Sprite-muodosta JPG-muotoon
Oma uljas RISC OS -työpöytä 1440*900 resoluutiolla
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)