Älypuhelinmyynti sakkaa ihan pian

Vaikka Android myykin edelleen kuin häkä, älypuhelimet ovat vaikeuksissa. Syykin on tiedossa. Markkinoille on tullut ja tulee älypuhelimia, joihin voi asentaa useita käyttöjärjestelmiä. On mahdollista vaihtaa vaikkapa Androidista Firefox OS:n puolelle ja edelleen Ubuntuun. Tähän asti käyttöjärjestelmän vaihtaminen on vaatinut perehtymistä asiaan. Tilanne on muuttumassa. Mm. CyanogenMod kehuu, kuinka vaivaton siirtyminen "vapaaseen Androidiin" on.

Ennustan, että puhelinten omistajat seuraavat tarkasti, mikä älypuhelin ja malli tulisi hankkia. Tietenkin kannattaa valita mahdollisimman monipuolinen, mitä tulee käyttöjärjestelmiin. Tähän asti se kaikkein joustavin valinta on ollut mielestäni Nexus -puhelin, johon voi asentaa tälläkin hetkellä useita Linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä. Älypuhelin valitaan harkiten eikä sitä heti vaihdeta - ei ainakaan yhtä usein kuin nyt. Kytkykauppa voi toki jouduttaa vaihtoa, sen myönnän.

Vaikka puhelinten valmistajat eivät haluaisikaan, käyttöjärjestelmiä on saatava vaihtaa puhelimessa. Maailmassa on niin suuri massa Android-puhelimia, että niille on keksittävä jotain uutta ja kivaa käyttöä. Siinä on softan kirjoittajien mahdollisuus. On sentään parempi, että älypuhelinmarkkina pysyy lämpimänä. En haluaisi ihan heti nähdä samanlaista mahalaskua kuin on käynyt PC-puolella.

Käyttäjärjestelmää voi pian vaihtaa puhelimissa. Tulee käymään niin, että uusia puhelimia ei mene kaupaksi vanhaan malliin. Puhelinvalmistajille on tulossa vaikeuksia tästä eteenpäin.

Onko Chrome OS se helppo työpöytä-Linux?

Linuxin työpöytäkäytöstä on puhuttu iät ja ajat. 1990-luvulla saatiin helpotettua Linuxin asennusta; ajureita tuli saataville niin näytöohjaimille kuin verkkokorteille. 2000-luvulla suuret tietotekniikkayhtiöt tukivat Linuxia taloudellisesti. Microsoft kertoi, että Linux ei ollut enää uhka vaan mahdollisuus. Silti Linux ei yleistynyt työpöytäkäytössä. Tarvittiin vielä yksi iso ponnistus - tällä kertaa Googlen toimesta.

Google on saanut jalansijaa 2010-luvulla ei vain Androidin vaan nyt myös Chrome OS:n avulla. Chrome OS on työpöydälle tarkoitettu käyttöjärjestelmä, jonka pohjana on Linux. Päätyökalu on Chrome-selain, jonka avulla tehdään kaikki työt. Pilvipalvelut ovat keskiössä Chrome-pohjaisissa kannettavissa.

Vaikka Linuxille on tarjolla paljon erilaisia työpöytiä vapaalla lisenssillä maustettuna, Chromebookit, joissa on asennettuna Chrome OS, ovat käytännössä ainoita Linuxiin pohjautuvia kivijalkakaupasta löytyviä Linux-pohjaisia tietokoneita.

Itselläni on ollut käytössä puolisen vuotta käytetty Chromebook saksankielisellä näppäimistöllä. Teen Chromebookilla avulla lähes kaiken työn kotioloissa. Pidän tästä koneesta. Sen konstailemattomuus ja helppo päivitettävyys sekä nopeus ovat tehneet vaikutuksen. Aion ostaa seuraavaksi kannettavaksi käytetyn ARM-pohjaisen Chromebookin, kunhan nyt vain löydän sellaisen.

Uuteen Geeksphoneen voi asentaa kaksi käyttöjärjestelmää

Geeksphone on jo aiemmin tuonut markkinoille useita Firefox OS -pohjaisia puhelimia. Nyt on tulossa saataville malli nimeltä Revolution, johon voi asentaa kaksi käyttöjärjestelmää. Oletusarvoisesti ajetaan Firefox OS:ia. Toisena käyttöjärjestelmänä voi toimia esimerkiksi CyanogenMod tai jokin muu avoin mobiilikäyttöjärjestelmä. Tarkoittaisiko tämä vaikkapa Ubuntua, Sailfish OS:ia tai Tizeniä? Ehkä. Voisiko se merkitä, että Windows Phone 8 pyörisi Geeksphonessa? Tuskin. Microsoft on liian kankea ja ylpeä pystyäkseen toimimaan nopeasti ja lähtemään mukaan tällaiseen, vaikka haluaisikin.

Geeksphonen pirtaan sopii em. lähestyminen, jossa puhelimeen asennetaan kaksi käyttöjärjestelmää). Tavallinen käyttäjä menee tuollaisesta sekaisin, mutta puhelimia työksene tai harrastuksekseen kokeilevalle puhelin sopii hyvin; kun yhteen käyttöjärjestelmään kyllästyy, voi vaihtaa toiseen.

Varmasti nähdään pian muiltakin valmistajilta puhelimia, joihin voi helposti vaihtaa käyttöjärjestelmän. Tähän asti ongelmia on ollut ihan riittävästi; rauta on ollut suljettu (esim. iPhone), ajureita ei ole ollut, ROM-imaget ovat olleet vajavaisia ja yksittäisten henkilöiden tekemiä ja itse "flashaaminen" on ollut hankalaa. Kuulostaa ikävämmältä kuin PC-tietokoneessa ikinä.

Kun käyttäjärjestelmää voi noin vain vaihtaa, se tuo käyttäjälle vapautta ja kilpailua käyttöjärjestelmien välilä. Suljetut (esim. Applen iOS) järjestelmät senkuin sulkeutuvat lisää ja pelkäävät vapautta. Muut (Linux-pohjaiset käyttöjärjestelmät) joutuvat tiukkaan kisaan keskenään. Tämä ei ole paha asia, sillä mobiilikäyttöjärjestelmiä jalostetaan edelleen esim. televisioihin. Kosketustusnäyttöiset puhelimet kun eivät ole maailman napa eikä kehitys pääty niihin.

Geeksphone on käsittääkseni espanjalainen yritys ja erittäin tervetullut pieni toimija. Jos kyseinen yritys olisi suomalainen, suitsutus olisi varmasti aika hurja täällä Suomessa. No, onhan meillä oma Jollamme.

Sain kuin sainkin iWorkin ja iLifen ilmaiseksi käyttöön vanhaan iPad Miniin

Alkutilanne

Käytössäni on iPad Mini, jonka sain keväällä 2013. Luin, että kaikki 1.9.2013 jälkeen käyttöön otetut i-laitteet saavat ilmaisen iWorkin (Pages, Numbers ja Keynote) ja iLifen (iPhoto, iMovie ja GarageBand). Sen kuin vain lataa App Storesta. Vaan ei siinä vielä kaikki. Myös omassa käytössä oleviin *vanhoihin* i-laitteisiin on mahdollista ladata ilmaiseksi nuo mainitut softat, kunhan on kerran omalla AppleID:llä ottanut käyttöön uuden iPadin (1.9.2013 jälkeen hankitun).

Mitä sitten tapahtui?

Sain käsiini uuden iPad Minin. Tein alkutoimet ja kirjasin itseni sisään omalla AppleID:llä. Voi ei! Edelleen iWorkin ja iLifen päällä oli hintalappu App Storessa. Odotin pari tuntia. Kyselin neuvoja sieltä täältä. Yksi taho sanoi, että pitää odottaa muutama päivä. Jaa? Toinen kehotti kokeilemaan tehdas-resettiä eli pyyhkimään laitteen kokonaan ja aloittamaan alusta. Sen teinkin ja minulla se auttoi. Kun olin päässyt alkutoimista nyt toisen kerran läpi, sain ladattua maksutta iWorkin (Pages, Numbers ja Keynote) ja iLifen (iPhoto, iMovie ja GarageBand). Mikä parasta, nuo samat softat olivat saatavilla myös vanhaan iPad Miniin, koska molemmissa iPadeissa oli käytössä sama AppleID.

Lopputulos

Hyvinhän tuo meni, vaikka ehdin jo menettää hermot. Jos omistaa uuden Mac-tietokoneen niin siihen on mahdollista ladata ilmaiseksi iWork ja iLife, mutta tuollaisessa tapauksessa tietokoneen softat eivät kuulemma vaikuta tabletti/kännykkäsovelluksiin. Eli vanhaan iPad-tablettiin ei voi saada iWorkia ja iLifea, vaikka olisikin uusi Macci. Tosin ovat kuulemma asentaneet iWork'09 -kokeiluversion ja sitä kautta pujotelleet vaan enpä ole tuota kokeillut.

Ruotsalaiset sairastavat enemmän influenssaa kuin suomalaiset?

Google tarjoaa mahdollisuutta hakea tietoa kausi-influenssan leviämisestä ympäri maailman - melkein. Ruotsalaisten sairastuvuutta (tai siis ennustetta) seurataan kyllä Googlen toimesta vaan ei suomalaisten. Käy katsomassa käyriä seuraavassa osoitteessa:

• http://www.google.org/flutrends/intl/en_us/se/#SE (ruotsalaiset)

ja

• http://www.google.org/flutrends/intl/en_us/ (koko maailma)

Saavatko iPhone 4 -käyttäjät ikinä iOS 8:a puhelimiinsa?

Applella on peräti mielenkiintoinen tilanne. Sen puhelimien käyttäjämäärät ovat suuret. Varsinkin iPhone 4 ja 4S ovat olleet erittäin suosittuja malleja. Sen huomaa mm. oheiskrääsän määrästä; kaikenlaista suojaa on tarjolla.

Mitä tulee tapahtumaan, kun iOS 8 julkistetaan? Yleensä Apple on jättänyt laitteita ilman tukea. Näin kävi viimeksi iPhone 3GS:lle, jolle voi ladata iOS 6.1.3:n, mutta ei tuoreempaa iOS7-versiota.

Applen on mietittävä tarkkaan, mitä tehdä nykytilanteessa. Jos iPhone 4 jätetään ilman tukea eikä siinä siis voisi ajaa iOS8:a, se ei tekisi hyvää Applen maineelle. Varsinkin nuoriso käyttää edullista iPhone 4:sta ja haluaa myös ottaa käyttöön viimeisimpiä sovelluksia. Tämä ei ehkä ole mahdollista vanhan iPhone 4:n osalta. Jäämme odottamaan Applen siirtoa.

Tuleeko seuraavasta AppleTV:stä suomalaisten pelitalojen suosikki?

ApplenTV:n seuraava malli sisältää kuulemma App Storen ja näin laitteesta on kaavailtu pienimuotoista pelikonsolia. Käsittääkseni ohjainta ei tulla julkaisemaan. Juuri ohjain erottaa AppleTV:n jo olemassaolevista pelikonsoleista. Pelituntuman saaminen saattaa olla hankalaa ilman kunnon otetta. No hei, aikanaan joystick oli aivan ehdoton vehje. Ilman sitä pelaaminen näppäimistön avulla oli hankalaa.

Applella on jo paljon pelejä tarjottavanaan App Storessa. Kun ajatellaan sellaista tavallista sohvaperunaa niin kyllähän kuvien ja videoiden katselun lomassa on mukava koko perheen kanssa vähän kisailla jollain rallipelillä - varsinkin, jos peliin pääsee mukaan oman iPhonen/iPadin avulla.

On jännä nähdä, onko tulevalla AppleTV:llä mitään vaikutusta suomalaisiin pelitaloihin. Tiedossa on, kuinka eräskin firma käänsi yhtäkkiä takkinsa ja alkoi kehittää pelejä nimenomaan iPhonelle. Voisi kuvitella, että nk. perinteisille pelikonsoleille julkaistavien pelien markkinat ovat rajalliset ja kilpailu kovaa. Sen sijaan AppleTV:n puolelta voi löytyä vielä paikka jokaiselle. Tosin sielläkin pärjäävät vain parhaimmat.

Mikäli seuraava AppleTV maksaa rapiat päälle 100 €, kannatan lämpimästi uutta tulokasta. Minusta pelaaminen on edelleen aika kallista. No ok, toki App Storesta löytyy ilmaisiakin pelejä. Mutta alkuinvestointi (= pelikonsoli) maksaa ja sen jälkeen pelaajia koukutetaan eri tavoilla suosituissa peleissä. Tässä suhteessa AppleTV:n pelit tuskin eroavat perinteisten konsoleiden peleistä. Mutta itse laite saisi olla edullinen. Sellainen olisi edistystä ja panisi kilpailevat konsolivalmistajat miettimään omaa tulokulmaa pelimarkkinoille.

Voiko nykyisillä RT-tableteilla ikinä ajaa Windows 9 -käyttöjärjestelmää?

Sanotaan, että saisin käsiini edullisen Nokia 2520 RT -tabletin. Siinähän on asennettuna valmiiksi Windows RT, jonka versio taitaa olla 8.1 (?). Käyttäisin laitetta ihan tyytyväisenä aina ensi kevääseen saakka. Sitten tulisikin "tenkkapoo", kun käyttäjärjestelmä pitäisi päivittää uuteen. Onnistuisiko se kuten esimerkiksi Nexus 7 -tableteissa tuosta vaan OTA:na (Over The Air)? Voisiko laitteen peräti "flashata" kuten Nexuksen?

Windows 9:n sanotaan yhdistävän monta alustaa yhdeksi. Mm. RT- ja Windows Phone 8 -alustat yhdistetään yhdeksi. Mutta kukaan tai mikään taho ei ole luvannut, että voin ajaa viimeisintä softaa (= Windows 9) Nokian 2520 RT -tabletissa. Ehkä sykli on niin nopea, että ensi keväänä sitä ollaan jo RT-tabletin kanssa saattohoidossa? Ehkä ei ole muodikasta jutella turhaan etukäteen tulevista? Carpe diem! Ehkä pitää "relata" eikä "spennata"?

PC on siitä mukava laite, että siihen voi vaivatta asentaa erilaisia ja eri-ikäisiä käyttöjärjestelmiä. Tämä joustava lähestyminen puuttuu mobiililaitteilta. Nokia 2520 ehtii juuri ja juuri alelaatikoihin, kun sen jo joutuu kierrättämään uudempien laitteiden raaka-aineeksi. Taidan pitää näppini erossa RT:stä.

Windows-päivitykset - miten modernista tehdään antiikkia

Luin tulevista Windows-päivityksistä. Kuluvana ja ensi vuonna Windows muuttuu mm. niin , että Modern-tyyliset sovellukset näkyisivät vanhan Desktopin Tehtäväpalkissa (ja ilmeisesti sovelluksia voi sieltä palkista avata). Äkkiä voisi ajatella, että tämähän on vain hyvä asia; käyttäjä pysyy kärryillä, mitä uudenlaisia ja toisaalta vanhoja sovelluksia on käynnissä. Minä olen eri mieltä. Perustelut: kun Microsoft sallii Modern-sovellusten näkymisen vanhassa Desktopissa Tehtäväpalkissa niin mitä eteenpäinmenoa se muka on? Minusta tässä on havaittavissa tuuliviirin vikaa.

Toinen omituinen juttu koskee tulevaa nk. Windows 9 -versiota, joka menee vielä pidemmälle. Nimittäin silloin sallitaan Modern-ohjelmien ikkunointi (siis kelluvat ikkunat) vanhassa Desktopissa. Tällä tavalla toimien Microsoft jälleen osoittaa olevansa aivan hukassa. Hetkeä aiemmin hehkutettiin, kuinka yhtä Modern-sovellusta käytetään kerrallaan ruudulla ja sen katsottiin lisäävän työn tuottavuutta. Nyt takki käännetään täysin.

Mitä ihmettä vanha Desktop tekee enää Windows 9:ssä? Näyttää siltä, että niin DOS kuin vanha Desktop molemmat (ja Modern sitten seuraavaksi) jäävät ikuisiksi ajoiksi kummittelemaan käyttöjärjestelmään, koska ovat historian painolastin takia niin arvokkaita, että niitä ei voi kerta kaikkiaan kirjoittaa pois Windowsista.

Valitse näistä kutsuista: Samsungin Tizen vai Nokia X Androidilla

Sekä Nokia että Samsung kutsuvat kuulemaan ja näkemään uusia tuotteita helmikuussa 2014. Samsung ehtii pitää tilausuutensa päivää ennen Nokiaa. Lieneekö sattumaa? Onko "Sampalla" tiedossa, mitä Nokia aikoo julkistaa?

Kumman kutsun sinä valitsisit? Vaikka Samsungin Tizen edustaa Linuxin päälle rakennettuja uuden sukupolven mobiilikäyttöjärjestelmiä, suomalaisittain katsottuna Nokian mahdollinen uusi lähtö älypuhelinkisaan Androidilla ja Nokia X -puhelimella on kertakaikkiaan koettava... mikäli X nyt ylipäätään julkaistaan. Voihan se jäädä Nokian pöytälaatikkoonkin.

Toki molemmat julkistukset pöyhivät sopivasti kulahtaneita mobiilimarkkinoita. Vaan sen verran takkuinen ja haparoiva Samsung on viime aikoina ollut, että Tizen voi kompastua jo ensi metreillä. Ehkä Samsung ei enää muista, millaista oli aloitella älypuhelinbisnestä? Jotenkin Samsungin tilanne kuulostaa entiseltä Nokialta, joka nyt yllättäisi ärhäkkyydellään ja X-puhelimellaan markkinat täysin (osakkeenomistajat tosin jyrättäisiin täysin, kun mitään ennakkovaroitusta ei ole tullut uudesta puhelimesta).

Nokia, tee suomalaisista jälleen ylpeitä helmikuun julkistuksen myötä

Nokia aikoo julkistaa jotain 24.2.2014 Mobile World Congress -tapahtumassa. Huhutaan, että tulossa olisi Nokian tekemä Android-puhelin. Kutsussa on koivunlehtiä, joten jostain uudesta voisi tosiaan olla kysymys. Voisiko tämä olla tosiaan totta? Haluanko sen olevan totta? Onko kyse Anssi Vanjoen troijalaisesta?

Onko kylmä ja lumi sekoittanut jenkkitoimittajien päät vai mistä tällaisia juoruja oikein on lähtenyt liikkeelle? Eikö Nokialla ole Microsoftin kanssa sopimus, joka kieltää Nokialta puhelinten kehittämisen vähäksi aikaa?

Nyt aikuisten oikeasti! Ennenkaikkea Nokian osakkeenomistajana olen erittäin närkästynyt, mikäli paljastuu, että Nokiassa on jokin "aseenkätkentäporukka", joka on saanut johdon hiljaisella suostumuksella kehitellä "pahan päivän varalle" uusia puhelimia. Mobiilipäätelaitteiden ajan piti olla ohi! Marsalkka Elopille ei ole kerrottu mitään tai sitten hän ei ole ollut huomaavinaan.

Nokia, keksi jotain sellaista, joka muuttaa meidät suomalaiset vajavaiset jälleen kestäviksi. Mutta älä tee sitä Androidilla. Se ei tule onnistumaan.

Ilmainen Spotify älypuhelimessa - käyttöideoita -ja rajoituksia

Spotify mainosten kera ja maksutta on nykyään totta älypuhelimessa. Rajoituksena on, että soittolistan kappaleita ei voi kuunnella haluamassaan järjestyksessä vaan musiikki soitetaan satunnaisessa järjestyksessä.

Kuinka toimia, kun on em. rajoitus? Ehkä kannattaa perustaa monia soittolistoja. Esim. voisi valita jonkun Led Zeppelinin muutamia parhaita albumeja yhteen ja samaan soittolistaan. Tulisi kuunneltua kunnolla kokonaisia albumeja eikä vain niitä nk. hittibiisejä. Toki albumin kappaleiden soittojärjestyksellä on joillekin kuuntelijoille merkitystä. Vaan kun se ei ole mahdollista ilmaisversiossa niin eipä asialle toistaiseksi voi mitään.

En ole juurikaan käyttänyt Spotifyn ilmaisversiota matkapuhelimessa. Tämä johtuu siitä, että haluan olla valppaana kaupunkiliikenteessä. Eikä minua hotsita kuunnella aina musiikkia. Joskus, kun *kirjoitan blogia*, saatan samalla kuunnella radiota tai Spotifyn omaa soittolistaani. Aloitan koejakson ja kokeilen, miten Spotify Free toimii mm. metrossa maan alla. Nimittäin tuo Free käsittääkseni vaatii jatkuvan 3G:n. Tietääkseni Premiumin avulla voi ladata kappaleet älypuhelimeen eikä siten verkkokatkos häiritse kuuntelua.

Google lupasi ja maksoi blogistani kertyneet mainostulot

Sain tänään 23.1.2014 viestin Google Adsenseltä. Lupaavat, että blogini mainoksista kertyneet tulot ovat lähiaikoina tililläni. Sain jotulostettua kuitin, joka on alla kuvassa.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun saan mitään tuloja blogistani, jota olen pitänyt monta vuotta (olisiko kolme?). Mainokset otin käyttöön parisen vuotta sitten. En siis voi siirtyä leipähommista blogin kirjoittajaksi. Sen verran pienet nuo tulot ovat.

Palkitsen perheeni Googlen mainostulojen johdosta. Käymme syömässä sushia. Olen sen luvannut jo aiemmin. Kiitos myös lukijoille. Nyt pitää harkita vaihteen siirtämistä kakkoselle...

Edit: rahat saapuivat tilille! Nyt syömään sushia!

Mainostulot pitää ilmoittaa verottajalle:

Lue lisää aiheesta blogistani

Ja sushilla käyty!

Ilmainen matkakortinlukusovellus toimii Nexus 4 -älypuhelimessa!

Asensin Nexus 4 -älypuhelimeen ilmaisen matkakortinlukusovelluksen Googlen Play -kaupasta. Minulla on HSL:n matkakortti, jonka avulla kokeilin sovellusta. No sehän toimi! Näyttöön tosin ilmestyi hyvinkin pian mainos toisensa perään ja niitä sai olla sulkemassa koko ajan. Kyseisen sovelluksen minulle tärkeimmät ominaisuudet ovat saldon näyttö ja yksittäisen matkan voimassaoloaika. Tästä eteenpäin ei tarvitse käydä R-kioskilla tarkistuttamassa saldoa. Edelleen kun odotan bussia, raitiovaunua tai metroa, voin tarkistaa, onko matkalippu edelleen voimassa. Lipuntarkastajaa varten matkakorttia sentään täytyy vilauttaa.

Sovelluksen käyttäminen on helppoa. Ensin sovellus käynnistetään. Sitten muistikortti viedään puhelimen taakse kiinni puhelimeen. Tämän jälkeen saldot ym. tiedot ilmestyvät (mainosten kera) puhelimen ruudulle. On huomattava, että iPhonella ei voi tarkistaa matkakorttia, koska iPhonessa ei ole NFC-piiriä. Se puuttuu myös monesta Android-puhelimesta. Nokian useissa Lumia-puhelimessa NFC puolestaan on. En ole tarkistanut, onko matkakortin lukuohjelmaa saatavana Lumia-puhelimiin.

Kaksi minulle tärkeää tietoa näkyvät

yhdellä silmäyksellä

Googlen Chrome OS sisältää hyödyllisen komentorivikehotteen nimeltä Chrome Shell (eli crosh)

Chrome OS on se vähemmän tunnettu Googlen käyttöjärjestelmä. Nykyään kaupasta voi ostaa edullisen Chrome OS-pohjaisen kannettavan, jonka ainoa varsinainen sovellus on Chrome-selain, jota ajetaan Linuxin päällä.

Etsin Chrome OS:lle SSH-ohjelmaa. Sellainen on toki tarjolla Chrome OS:lle tarkoitetussa myymälässä (jota sanaa Google tosiaan käyttää suomennoksessaan). En ollut tyytyväinen myymälän SSH-sovellukseen ja niinpä jatkoin etsintöjä.  Minulla selvisi, että Chrome OS:ssa on valmiina Chrome Shell eli kehote (lyhyeltä nimeltä crosh), jonka kautta voi käyttää useita hyödyllisiä komentoja - niitä samoja kuin Linuxissa. Kehote toimii ilman pääkäyttäjän oikeuksia (root), mutta käsittääkseni enemmän komentoja saa käyttöön siirtymällä rootiksi. Se onkin sitten ihan toinen tarina enkä käy sitä läpi tässä blogikirjoituksessa.

Kehotetta kutsutaan ihan milloin vain ja missä tahansa tilanteessa (oli Chrome auki tai ei) komennolla Control-Alt-T, jolloin aukeaa uusi selaimen välilehti. Komennolla help_advanced saa listan komennoista, joita on mahdollista käyttää. Hyödyllisiä komentoja ovat:

• ssh -komennolla saa etäyhteyden vaikkapa palvelimeen
• top -kertoo, miten resursseja on käytössä tai käytetty
• ping -kotiverkon tekijän perustyökalu
• tracepath -samanlainen kuin traceroute
• sound record 10 -tallentaa äänitiedoston 10 sekunnin ajan ja käyttää Chromebookin sisäänrakennettua mikrofonia (kätevä, kun pitää tehdä nopea muistiinpano)

crosh

Millainen PC meillä olisi ellei Compaq olisi rakentanut omaa BIOS:ia?

Kaksikymmentä vuotta sitten alkoi ilmestyä tiuhaan tahtiin halpoja nk. autotalli-PC-koneita. Niitä rakennettiin nimensä mukaisesti pienissä pajoissa kotitalouksien yhteydessä. Itsekin ostin oman 486-tietokoneen (Intelin 80486-prosessorilla varustettu PC), koska sellaisen sai edullisesti verrattuna aikaisempiin hintoihin. 12 500 mk oli toki iso raha, mutta PC-tietokoneet eivät tuolloin vanhentuneet samaa tahtia kuin nykyään. Jälleenmyyntiarvioakin siis oli jonkin verran, ehkä enemmän kuin nykyään.

IBM oli toki myynyt suuren määrän kehittämiään PC-tietokoneita 1980-luvulla. Kuluttajia peloteltiin hankkimaan nimenomaan IBM PC, jotka toimivat 100 %:n varmuudella juuri niin kuin IBM oli tarkoittanut. Juuri noita prosenttilukuja näkyi mainoksissa, muistan. Valttikortti oli BIOS-piiri, joka suojeli muilta valmistajilta. IBM:llä oli pitkään oikein hyvät PC-markkinat.

Compaq päätti luoda oman BIOS:in, koska lakipykälät eivät sellaista kieltäneet. Niinpä kuukausien työn ja miljoonien taalojen tuloksena syntyi Compaqin oma BIOS, joka oli täysin yhteensopiva IBM:n BIOS:n kanssa. Käytetty "reverse-engineering" tarkoitti, että Compaq tutki tarkkaan, mitä IBM:n BIOS teki ja rakensi tämän tiedon pohjalta uuden BIOS-piirin. Näin oli todistettu, että nk. klooni-PC voidaan rakentaa ilman IBM:n apua.

Compaq piti BIOS:n itsellään. Toinen yritys nimeltä Phoenix Technologies matki Compaqin temppua. Phoenix ei rakentanutkaan omaa tietokonetta vaan alkoi myydä BIOS-piiriään muille laitevalmistajille (emolevyjen valmistajat). Näin nk. kloonikoneet saivat alkunsa.

Asiat tapahtuvat silloin, kun tapahtuvat. Kloonikoneiden suosiosta hyötyi myös eräs suomalainen; Linus Torvalds. Hänen alkuun vaatimaton Linux-käyttöjärjestelmä toimi Intelin 30386-prosessorin avulla. Muut laitearkkitehtuurit tulivat mukaan paljon myöhemmin. Nykyään Linuxia voi ajaa Raspberry Pi:ssä ARM-prosessorilla. Niinpä voidaan vain aavistella, millainen PC meillä nykyään olisi, jos Compaq ei olisi ryhtynytkään BIOS-talkoisiin. Ehkä PC olisi kokenut kuolemansa jo paljon aiemmin? Tällä hetkellä maailma on pullollaan tietokoneita, joissa on BIOS-piiri. Ehkä PC olisi ollut pitkään hyvinkin kallis? Joka tapauksessa Compaqin temppu päästi monia ihan tavallisia kuluttajia vihdoin tietotekniikan pariin.

Firefox OS -tabletti on nyt totta

Firefox OS on mobiilikäyttöjärjestelmä, joka toimii jo puhelimissa, on tulossa vuonna 2014 älytelevisioihin ja siinä välissä julkaistaan tableteille. Infocus on yritys tabletin takana ja valmistajana toimii tuttu Foxconn.

Firefox OS -tablettia ei kuulemma nähdä nk. länsimarkkinoilla vaan se suunnataan kehittyviin maihin. Hieman tuo harmittaa itseäni, mutta ymmärrään, että esim. Nexus 7 on houkutteleva tabletti vaikkapa Suomessa. Vaikka Infocusin tabletti olisi kuinka halpa, Nexus 7:n laatu ja sovellusvalikoima ratkaisee.

Kun kerran Infocuksen tablettia ei Suomeen saada, jään odottamaan samantapaisia tabletteja muilta valmistajilta. Voin myös asentaa Firefox OS:n Nexus 7 -tablettiin. Silloin tosin esim. kamera ei toimi, koska saatavilla oleva image ei tue Nexus 7:n kameraa. Ei se mitään. Kun kyllästyn Firefox OS:in, voin aina "flashata" Nexus 7:n ja palauttaa takkaisin vaikkapa Androidin.

Pebble -älykellon firmware 2.0 viittä vaille valmis

Päätin päivittää Pebble-älykelloni firmwaren versioon 2.0 beta6. Halusin nähdä, mitä uudistuksia 2.0 tuo tullessaan. Paljonkaan ei toistaiseksi paljastunut. Joudun vielä odottamaan virallisen 2.0:n julkistusta. Samalla Pebble tuo saataville oman App Store:nsa, joka lienee suurin näkyvä muutos verrattuna firmware 1.0 -versioon.

Toki jo nytkin voi löytää sovelluksia firmware 2.0:lle. Kokeilin ladata muutaman watchfacen ja LetsMuv -sovelluksen, joka mittaa askeleita ja myös unta. Uudet sovellukset toimivat vaihtelevasti. Tulevan App Storen myötä odotan, että sovellukset saavat selkeämmin palautetta käyttäjiltä ja näin parhaat sovellukset erottuvat huonommin toimivista.

Firmware 2.0 julkaistaan kuluvan tammikuun 2014 lopussa. Kaikkien käyttäjien pitäisi saada tästä ilmoitus tavalla tai toisella. Odotan, että kello värähtää ja ilmoittaa päivityksen olemassaolosta. Ellei niin käy, sähköpostiin tulee postia Pebbleltä. Jos en huomaa sitäkään, Facebook ja Twitter kertovat 2.0:n julkaisemisesta. Päivitys versiosta 1.0 versioon 2.0 on siksi tärkeä, että tästä eteenpäin päästään käyttämään kellon ominaisuuksia entistä tehokkaammin ja uusia ominaisuuksia otetaan käyttöön ensi kertaa. Tämä mahdollistaa sovellukset, joita ei ole aiemmin nähty.

Firmware 2.0 asentui ilman ongelmia

LetsMuv -sovellus puhelimessa

ja kellossa

Black-päivitys asentui Nokia Lumia 920 -puhelimeen kitkatta

Nokian Black-päivitys onnistui hyvin ja nyt Nokia Lumia 920 pyörii uuden päivityksen avulla. Sen suurempia muutoksia en havainnut nopealla vilkaisulla. Muutama softa on kuulemma päivittynyt tai tarjolla aivan uutena ja kameraa on jälleen viilattu paremmaksi. Olen tyytyväinen, että päivitys tuli saataville näin nopeasti.

Puhelin kannattaa laittaa lataukseen päivityksen ajaksi. Jos akku loppuu kesken päivityksen, se ei kuulemma ole hyvä asia.

Nyt on Black!

Windows 9 on ilmainen?

Bill Gates ei aikoinaan pitänyt siitä, että hänen firmansa BASIC:ia käytettiin ilman mitään maksua. Gates julkaisi avoimen kirjeen, jossa esitteli ajatuksiaan. Kirjeen voi lukea täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/Open_Letter_to_Hobbyists .

Paljon on vettä virrannut vaikkapa Vantaajoessa sen jälkeen. Nyt ollaan päästy tilanteeseen, jossa Applen OS X Mavericks on saatavana ilmaiseksi. Lisäksi Apple tarjoaa kaupan päälle iWork- ja iLife-ohjelmistot ilman mitään maksua. Googlen Android puolestaan löytyy useista matkapuhelimista ja tableteista sekä pian myös tietokoneista. Google ei ota maksua Androidista, mutta käsittääkseni Play-sovelluskauppaan pääsystä pitää laitevalmistajan maksaa. Suomalaista alkuperää oleva Linux on ollut ilmainen ja vapaa jo yli 20 vuotta.

Tuo kaikki edellä mainittu voi nyt johtaa siihen, että Windows 9 tulee olemaan ilmainen käyttöjärjestelmä. Asiasta on julkisuudessa spekulaatioita. Mitä ilmainen Windows 9 voisi tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaisi, että Microsoftin olisi aloitettava alusta. Olisi mietittävä, mistä rahaa tulisi jatkossa, kun kerran lisenssimaksuja ei enää kertyisi. Toisaalta yritykset varmasti kiittäisivät ja siirtyisivät uuteen Windows-versioon. Oltaisiin aloituspisteessä eli palattaisiin 1970-luvulle Gatesin kirjeen tiimoille.

Otan mielelläni vastaan Windows 9:n ilmaisversion, kunhan siihen ei tule läjäpäin mainoksia tai joitain rajoituksia asennettavien ohjelmien suhteen. En halua sellaista kiillotettua kotiversiota, jossa taustakuva onkin pelkkää flash-animaatiota MSN-mainoksineen. Haluan edelleen asentaa Windowsiin vaikkapa LibreOfficen. En oikein luota Microsoftiin. Joku jekku siihen ilmaiseen Windowsiin kuitenkin sisältyy. Toisaalta OS X:ssä ei ole mitään ylimääräistä, joten Microsoftilla ei ole juuri muita mahdollisuuksia kuin julkaista sellainen basic-versio Windows 9:stä. Kuluisi tämä vuosi nopeasti niin pääsisi kokeilemaan Windows 9 -versiota!

Microsoft joutuu pakottamaan yritykset uusiin Windows-versioihin vuosikymmenen lopussa

Niin yritykset kuin kotitaloudet eivät haluaisi luopua Windows XP -käyttöjärjestelmästä. Microsoft ei tue XP:tä enää pääsiäisen 2014 jälkeen. Windows 7 kokee saman kohtalon kymmenluvun lopussa joskus 2020 tai vähän ennen sitä. Windows 8 on ollut niin Microsoftille itselleen kuin sen asiakkaille suuri kauhistus. Yritykset eivät ole nähneet päivityksiä tärkeiksi ja ovatkin valinneet uusiin koneisiinsa Windows 7:n Microsoftin hiljaisella myötävaikutuksella. Kuluttajat ovat toimineet "kasin" koekaniineina.

Luin, että vuoden 2015 aikana julkaistaan Windows 9 ja että siitä ja sen ominaisuuksista kerrotaan vuoden 2014 aikana. Jopa kokeiluversio voisi tulla kuluvan vuoden aikana. Hohhoijaa! Mitä tämä tällainen uusien versioiden jatkuva julkaiseminen oikein on? Microsoft on sitä mieltä, että kannatti ensin kokeilla uudella käyttöliittymällä ja syventää sitä seuraavassa versiossa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että se Metro (nykyään nimi on jokin muu) on tullut jäädäkseen ja mm. seuraava Office tullee noudattamaan Metron graafisia ulkoasua.

Yrityksille on tulossa tiukat paikat kuluvan vuosikymmenen lopussa. On siirryttävä uuteen käyttöjärjestelmään ja samalla uuteen käyttöliittymään. En usko, että edelleenkään on mitään suurempia haluja siirtyä minnekään uuteen. Microsoft joutuu kerta kaikkiaan lopettamaan Windows 7:n tukemisen kuin seinään. Jää nähtäväksi, kuinka moni yritys "nostaa kytkintä" ja siirtyy mikä minnekin; tabletteihin (esim. logistiikka-ala), Chromebookeihin (oppilaitokset) tai Macciin (luovat alat). Kotitaloudet voivat hoitaa pankkiasioinnin kotisohvalta älytelevision ja langattoman näppäimistön avulla.

Selaimesi kotisivulla on merkitystä

Käytän nykyään kotona Chromebookia, joka käynnistyy noin 10 sekunnissa. Niinpä luen sähköposteja noin 20 sekunnin päästä koneen käynnistämisestä. Minusta tietokoneen käynnistyminen on aina ollut turhan hidas prosessi. Siksi suosin vikkelää Chrome OS -käyttöjärjestelmää.

Myös selaimen kotisivulla on merkistystä. Sen sijaan, että sivu olisi www.google.fi, kannattaa valita osoitteeksi jokin sellainen, jota tulee käytettyä usein. Vaihdoin omaksi osoitteekseni news.google.com. Edelleen viritin sivua niin, että näen aina selaimen käynnistyessä uusimmat tietotekniikkauutiset. Voin aina painaa Control-T ja avata uuden välilehden, jotta pääsen tekemään varsinaista aikomaani tehtävää ja palata uutisiin myöhemmin. Vaikka kotisivu näkyy ehkä vain vilaukselta, väitän kuitenkin, että muutama uutinen jää pyörimään päähän. Mikäli kysymys on jostain todella mielenkiintoisesta, sellaista ei voi unohtaa.

Häpeääkö Samsung Tizeniä?

Samsung aikoo ja haluaa olla vähemmän riippuvainen Androidista. Se (Samsung) julkaisee ensimmäisen Tizen-käyttöjärjestelmällä varustetun älypuhelimensa Japanissa ensi kesänä. Näin tehdään, jotta korealaisvalmistaja pääsisi irti Googlen kahleista. Tähän asti Samsungin on pitänyt kiltisti kuunnella Googlea ja totella sen metkuja.

Tizen ei taida olla vielä ihan valmis, kun sitä kokeillaan nousevan auringon maassa. Olisiko sitten niin, että laskevien hintojen Japanissa kannattaa myydä edullisia älypuhelimia? Lasken tässä sen varaan, että Tizen on vähän kuin Firefox OS; kevyt ja ilmainen (sekä ehkä jopa vapaa?). Puhelinmarkkina on sikäli monimutkainen juttu, että Samsungin pitää pohtia tarkkaan, kuinka Tizen lisensoidaan. Voisiko Tizeniä tarjota muille ilmaiseksi? Silloinhan kiinalaiset valmistajat valtaisivat Tizen-markkinat nopeasti. Entäs jos Tizenin jättäisi suljetuksi? Se ei ole järkevää. Sitäpaitsi Tizen alla jytää Linux, jolla silläkin on oma lisenssinsä, joka pitää ottaa huomioon.

Olen sitä mieltä, että Samsungin matkapuhelinyksikkö on melkein samanlaisessa tilanteessa kuin Nokia jokin aika sitten. Symbiania *huonompaa* ei tosin olla nähty. Vaan onko sekään mitään, että Samsung ei tällä hetkellä omista puhelimissaan käytössä olevaa Android-käyttöjärjestelmää? Korealaisvalmistaja on tottunut niin hyviin tuloksiin viime aikoina, että huono tulos ja kalliiden älypuhelimien myynnin jyrkkä alamäki veisi aasialaiselta suorastaan kasvot. Samsung tekisi nokialaiset? Olisi tosi nolo juttu!

Onneksi mm. Firefox OS ja webOS ovat todistaneet, että mobiilikäyttöjärjestelmät voivat jalostua eteenpäin älytelevisioiden käyttöjärjestelmiksi. Tämä todistaa Samsungille, että omalla Tizen-käyttöjärjestelmällä voi menestyä. Mutta miten Samsung selviää älytelevisiopuolella, kun mainitut kaksi käyttöjärjestelmää haastavat Samsungin televisioiden proprietary-softat? Siinä on Samsungilla soppa, jossa sattumina ovat sekä puhelimet että televisiot!

Lumia Black -päivitys; mikä, milloin ja mille älypuhelimelle?

Lumia Black -päivitys koskee Windows Phone 8 -pohjaisia Lumia-puhelimia. Päivityksen myötä saapuvat uudet ominaisuudet voi lukea selvällä suomen kielellä kirjoitettuna seuraavasta osoitteesta: http://aani.nokia.fi/2014/01/09/lumia-black-paivitykset-alkavat-nokian-windows-phone-8-alypuhelimiin/ . Aikataulukin on selvillä. Puhelimet päivittyvät sen mukaan, mikä malli, maa tai operaattori on kysymyksessä. Oman puhelimen aikataulun voi tarkistaa seuraavasta osoitteesta: http://www.nokia.com/global/support/software-update/wp8-software-update/availability-in-europe/ .

WiDi:n käyttöönotto ei sujunut hyvin

Sain aiemmin Netgear PTV3000 -mediatoistimen pelaamaan hyvin Nexus 4 -puhelimen kanssa. Se asennus meni jouhevasti. Yritin tänään puolestani saada Dell E6420 -kannettavaa yhteistyöhän Netgearin kanssa laihoin tuloksin. On huilattava ja kokeiltava uudelleen myöhemmin paremmalla ajalla. Tällaistakin tapahtuu. Ehkä niistä ei viitsitä kertoa niin usein kuin onnistumisista. Sitäpaitsi kyllä se Dell alkaa näkyä langattomasti töllöstä, kun oikein vääntää. Kysymys onkin siitä, mikä aika on sopivasti tuollaiseen hommaan. Toivoisin, että hommat pelittäisivät nykyään nk. "heittämällä". Näköjään aina ei käy niin :D.

Ensin asensin Windows 8.1:n tyhjään kannettavaan tietokoneeseen, joka on merkkia Dell ja mallia E6420. Olin ottanut selvää, että ko. kone tukee Intelin WiDi-tekniikkaa, jonka avulla voi toistaa tietokoneen näytön mediatoistimen kautta vaikkapa television ruudulla.

Seuraavaksi latasin Intelin www-sivulta työkalun, jonka oli määrä hakea kaikki WiDi:ssä tarvittavat softat ja asentaa ne:  http://downloadmirror.intel.com/23239/eng/Intel(R)%20WiDi%20Update%20Tool.exe . Kolme pakettia asentuikin.

Kokeilin yhteyttä tietokoneelta mediatoistimeen. Sain kuin sainkin *ensimmäisen ja ainoan kerran* yhteyden, minkä jälkeen tuli virheilmoitus ja kaikki olikin ohi. Kertakaikkiaan yhteys ei enää muodostunut. Ei tuo nyt niin kauheata sinänsä ollut vaan kun muut perheenjäsenet eivät päässeet katsomaan televisiota. Olin vallannut ainoan HDMI-liitäntäisen laitteemme :D.

Lueskelin keskustelupalstoja. Monella muullakin oli samanlainen ongelma, joka johtui ajureista ja Windows 8:n päivittymisestä versioon 8.1. Niinpä tietenkin! Ajurit! Ajattelin, että ajureihin ei enää tarvitsisi juurikaan palata. Keskustelijat olivat saaneet toimimaan omat yhteytensä vaihtamalla näytönohjainajuria. Pitääpä kokeilla. Useallekin oli palstalla neuvottu toimimaan niin, että tulee tehdä mieluummin manuaalinen asennus tuon em. linkissä olevan UpdateToolin sijaan.

Yksi asia tässä asennuksessa harmittaa. Monet muutkin kuin vain minä ovat joutuneet miettimään pitkään, kuinka saisivat WiDi:n toimimaan. Toiset eivät ole edes päässeet maaliin vaan ovat hylänneet WiDi:n. Niinpä jäin pohtimaan, mikä on se määrä aikaa, joka kannattaa uhrata tällaisiin asennuksiin. No, kotikäyttäjällähän on aikaa. Jos ei juuri nyt niin sitten huomenna ja ylihuomenna. Vaan yrityksissä laitteiden tulee toimia varmasti eikä moiseen virittämiseen ole välttämättä haluja. Tästä syystä suosittelen paneutumista WiDi-aiheeseen edeltä käsin ja tämä minun neuvoni perustuu ihan omiin havaintoihini, joita tein tänään asennuksen aikana ;).

Kerran "tärppäsi", mutta

ei enää sen jälkeen

Inteliltä SD-muistikortin kokoinen Edison-niminen tietokone

Wearable IT eli puettava tietotekniikka on nyt nk. pop. Intel on tässä busineksessa mukana omalla vain SD-muistikortille mahtuvalla tietokoneellaan. Intel toivoo, että Internet of Things koskettaisi myös heitä. Aikaisemmat yritykset ovat epäonnistuneet eikä matkapuhelimista juurikaan löydy Intelin siruja. Myös Raspberry Pi:n menestys ja sen käyttämä ARM-prosessori on ollut Intelille katkera pala nieltäväksi.

Intel Edison on tervetullut uusi tietokone. Se on Pentium-tasoinen nopeudeltaan ja siinä ajetaan Linux-käyttöjärjestelmää. Mitään perinteistä tietokonekäyttöä näppiksineen, hiirineen ja graaafisine käyttöliittymineen on turha odottaa. Näkisin asian mieluummin niin, että kehittäjällä on käytössään komentorivi ja etäyhteys SD-muistikortin kokoiseen Edison-tietokoneeseen, jonne siirretään ajettava sovellus, joka tuottaa dataa, joka puolestaan näytettään esimerkiksi client-sovelluksessa matkapuhelimessa.

Katso YouTubesta Intelin video CES-messuilta. Siirry 22 minuutin kohdalle ja näe SD-muistikortin kokoinen tietokone: http://youtu.be/s6F7lueWs7M .

Applea ja Microsoftia ei näy älytelevisioissa, Linux sen sijaan jyrää

Älytelevisiot eivät nähtävästi ole Applen ja Microsoftin mieleen. Ainakin Apple on ilmoittanut aiemmin, että palvelujen tarjoaminen TV:n kautta tasalaatuisena kautta maailman on hankalaa. Näin varmaan onkin. Microsoft puolestaan selvittelee edelleen älypuhelinkauppaansa eikä näytä olevan hereillä tv:n osalta.

Kun em. kaksi suurta proprietary-sovelluksia tarjoavaa taloa miettii suhtautumistaan älytelevisioihin, Linuxia otetaan samaan aikaan käyttöön isoilla ruuduilla. LG, Philips ja Panasonic ovat valjastaneet Linux-pohjaiset webOS:n, Firefox OS:n ja Androidin älytelelevisioalustoikseen. Linux on vapaan lähdekoodin käyttöjärjestelmä. Sen päälle rakennetut graafiset käyttöliittymät ovat näyttäneet kyntensä matkapuhelinpuolella. Miksipä Linux ei siis toimisi myös televisioissa?

Linus Torvalds ennusti aikanaan Linuxin yleistyvän ja näin onkin käynyt. Suurin "paukku" lienee Googlen Android, jonka alustana Linux toimii. Älytelevisiot ovat selkeästi seuraava suuri voittokulku Linuxille. Voin hyvin kuvitella Microsoftin "raivon" muutaman vuoden päästä, kun huomaavat Linux-pohjaisten televisioiden menekin. Edelleen Officen tuominen töllöön tuntuu hassulta ajatukselta. Linux on ketterien pelureiden alusta. Kun softa pitää saada käyttöön edullisesti, valitaan Linux.

Seuraavana vuorossa television jälkeen ovatkin loput kodinkoneet. Tämäkin markkina on jo kovan kilpailun alla. Viimeksi Pebble ilmoitti CES-messuilla tammikuun 2014 alussa, että sen älykellolla voi ohjata kodinkoneita sopivan softan avulla. Voi vain kuvitella, mikä käyttöjärjestelmä kauko-ohjatussa munankeittimessä on asennettuna. Windows? No c'mon...

Firefox OS pääsee Panasonicin televisioihin

Televisiot ovat sisältäneet tähän asti varsin suljettuja sovelluksia. Jonkin sortin älytelevisioita on ollut tähänkin asti saatavilla, mutta vuoden 2014 aikana tilanne muuttuu ratkaisevasti. Nimittäin viime ja tämän vuoden aikana on jaettu ja jaetaan tietokoneista ja mobiililaitteista tutut käyttöjärjestelmät ja sovitetaan televisioille. Asialla on kiire. On paljon toimijoita ja jokainen haluaa päästä pian tarjoamaan uuden sukupolven älytelevisoita.

Panasonic on valinnut Firefox OS:n televisionsa käyttöjärjestelmäksi. Aiempia löytämiäni uutisia ovat LG + webOS sekä Philips + Android. Vaikka Panasonic ei ole aivan tiukimmassa kärjessä televisoissa, se on kuitenkin kehittänyt pitkäjänteisesti mm. plasmatelevisioita. Siksi Firefox OS:n valinta on erittäin hyvä uutinen Mozilla Foundationille.

On muutamia yrityksiä, joilta odotan televisiouutisia. Apple ei ole näköjään vielä valmis ja odotuttaa fanejaan. Ubuntu ei tunnu kelpaavan kenellekään, vaikka älytelevisio on ollut mainittuna Canonicalin www-sivuilla jo pitkän aikaa. Sitten on vielä yksi; Microsoft. Kenties vuonna 2020 ;) ?

Pebble -älykello senkuin paranee vuonna 2014; sovelluskauppa, uusi firmis, Pebble Steel ja uusia sovelluksia

Pebble piti tiedotustilaisuuden CES-messujen yhteydessä ja tarjoaa vuonna 2014 kaikenlaista uutta:

• Pebble Appstore avataan tammikuun 2014 lopussa. Käyttäjän on vihdoinkin helppo valita kelloonsa sovelluksia. Tähän asti sovelluksia on pitänyt etsiä sieltä täältä verkosta.
• Firmware 2.0 -päivitys saadaan tammikuun 2014 aikana, minkä ansiosta Pebble toimii aiempaa monipuolisemmin. Ohjelmoijat saavat käyttöön enemmän rajapintoja.
• Uusi Pebble Steel -älykello, joka on yhteensopiva aiemman Pebble-älykellon ja tulevan Appstoren kanssa. Katso getpebble.com/steel
• Uusia sovelluksia: 

• Yelp
• ESPN Sports App
• Foursquare
• iControl
• Pandora on Pebble
• Mercedes on Pebble (kyllä, autonvalmistaja)
• GoPro on Pebble 

Android tulee Philipsin televisioihin

Juuri, kun saatiin kuulla, että LG:n televisiot saavat käyttöjärjestelmäksi webOS:n, Philips ilmoitti omasta siirrostaan. Nimittäin Android nähdään Philipsin televisioissa vielä vuoden 2014 aikana. En ihmettelisi, jos hyvinkin pian kuultaisiin muidenkin televisiovalmistajien suunnitelmia.

Tänään 6.1.2014 illalla Pebble ilmoittaa jotain tärkeää CES-messuilla

Odotan innolla eikä minulla ole ideaa, mitä Pebbleltä on tulossa tänään. Kenties Pebble-älykellon firmware päivittyy versioon 2.0? Oli niin tai näin, Pebble kehottaa siirtymään osoitteeseen getpebble.com klo 2 PM (eastern time) seuraamaan suoraa lähetystä, joka lähetetään CES-messuilta Las Vegasista. Tuo tarkoittaa laskelmieni mukaan klo 19 Suomen aikaa. Myös Pebblen Twitter-tiliä- ja Facebookia kannattaa seurata.

Edit: kokeile tätä linkkiä Suomen aikaa klo 20: http://www.youtube.com/watch?v=1fCH3ebbrto

Nosta punainen kortti Windows Phonen avulla

Elämässä voi tulla tilanteita (muuallakin kuin jalkapallokentällä), jolloin pitää kerta kaikkiaan nostaa keltainen ellei jopa punainen kortti. Onneksi Windows Phonelle on kehitetty Redcarded-niminen sovellus eikä kortteja siten tarvitse kannella mukana kunhan puhelin vain on mukana. Seuraavan kerran, kun tekee mieli sanoa eriävä mielipide, kannattaa nostaa kännykkä ylös ja sanoa sanottavansa värein.

LG:n älytelevisiossa webOS?

Juuri ehdin jokin aika sitten ihmetellä, missä ovat suuret nimet älytelevisiobusineksessa. Ei mennyt kuin hetki ja saatiin uutisia. LG, joka valmistaa jos jonkinlaisia laitteita, aikoo huhujen mukaan julkistaa älytelevision webOS-käyttöjärjestelmällä, jonka HP muutama vuosi sitten, no, jos ei aivan hylännyt niin ainakin siivosi sivuun.

Jos huhut pitävät paikkansa, on nähtävissä kaksi hyvää asiaa. Ensinnäkin ylipäätään älytelevisioillekin voi syntyä nk. ekosysteemejä. Ei olla riippuvaisia televisiovalmistajan muutamista sovelluksista vaan voidaan asioida sovelluskaupassa. Toinen *tärkeä* asia on se, että webOS käsitykseni mukaan on Open Sourcea. Tämä tarkoittaa, että sovelluksia pääsevät kehittämään kaikki, jotka nyt ylipäätään kykenevät koodaamaan. Nimittäin tuskin on sattumaa, että alustaksi on valittu webOS.

*Hauskinta* on, että webOS tulee nk. "puun takaa" suoraan parrasvaloihin ohi muiden käyttöjärjestelmien. Onhan se nyt vaan tyhmää maksaa liikaa niinkuin sanonta kuuluu. Tällä viittaan Applen mahdolliseen älytelevisioon, joka taatusti maksaa tuplat tai triplat LG:n vastaavaan verrattuna.

Saatiinpa vuosi 2014 käyntiin ja mukavilla uutisilla. En minä sitä tarkoita, että tarvitaan lisää roinaa maailmaan vaan kun meillä on se vanja kolmekakkonen, joka on menossa kohta vaihtoon. Mulle siis LG:n webOS-telkkari ja sassiin :P!

Edit: LG itse asiassa omistaa webOS:n ja on ostanut sen HP:lta. Oho! Kova juttu!