Microsoft tarjoaa blogissaan Windows 10 -tietoutta (englanniksi), kokeiluversio saadaan 1.10.2014

Mikäli Windows 10 kiinnostaa, kannattaa lukea Microsoftin blogia osoitteessa http://blogs.windows.com/bloggingwindows/2014/09/30/announcing-windows-10/ . Linkki toimi ainakin hetken ajan...

Kokeiluversion luvataan ilmestyvän 1.10.2014. Olisiko tuo sitten Suomen aikaa joskus illalla? Pitää tarkkailla Twitteristä ilmoituksia, jos vaikka joku on löytänyt latauslinkin ;P.

Kohta saadaan kokeiluversio!

Start-valikko tuli takaisin!

Näe Windows 10!

Microsoftin uusin on nimeltään... Windows 10!

Microsoft julkaisi uuden käyttöjärjestelmänsä, jonka nimi on Windows 10. Siirry the Vergen Live-blogiin ja näet uuden Windowsin itse: http://live.theverge.com/microsoft-windows-9-event-live-blog/

Edit: julkistus on ohi. 1.10.2014 voidaan odottaa saapuvaksi kokeiluversiota.

Mistä tietoa tämäniltaisesta Windows 9 -julkistuksesta? Lue linkkivinkki

Tänään 30.9.2014 Microsoft kertoo tulevasta Windows 9 -käyttöjärjestelmästään. Suoraa videolähetystä ei valitettavasti ole tarjolla. Aivan ilman informaatiota ei sentään tarvitse jäädä. Useat verkkojulkaisut tarjoavat tilaisuudesta ajantasaista tietoa. Löysin tällaisen lähteen ja annan vinkin muillekin. Kannattaa siis siirtyä illalla Suomen aikaa siinä klo 20 pintaan seuraavaan osoitteeseen: http://www.theverge.com/2014/9/29/6868005/join-us-september-30th-for-microsofts-windows-9-event . Niin ja hei! Jos tuo osoite ei jostain syystä toimi niin kannattaa etsiä muita vastaavia verkkojulkaisuja, jotka raportoivat uudesta Windowsista.

Windows 9 on mahdollisesti ilmainen Windows 8/8.1:n lisenssin omistajille

Windows 9:n esiversiosta saadaan tietoa näillä näkymin ihan pian eli syyskuun viimeinen päivä 2014. Huhu kertoo, että Windows 9 olisi ilmainen kaikille Windows 8/8.1 -lisenssin omistajille. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana pian ilmestyvän esiversion kanssa. On etsittävä mielellään kokeilukone ja jätettävä se päivttäin käytössä oleva Windows 8.1 -kannettava rauhaan. Asiaan voi palata vasta sitten, kun Windows 9:n lopullinen versio tulee saataville ensi keväänä.

Continuity - sehän toimii!

Hetki sitten kokeiltiin kotona, kuinka iPhone 5 vastaanotti puhelun ja välitti sen eteenpäin iPad Miniin. Vastasimme puheluun Minin mikrofonin välityksellä. Soittajan ääni kuului Minin kaiuttimista. Toimii Applen Continuity-toiminnon avulla. Kirjoitan lisää ensi viikolla. Kuvat ja video tulevat samalla.

Windows 9:n esiversio tulee 4:n gigatavun kokoisena levykuvana... ja muutakin Microsoft-tarinaa

Windows 9:n esiversio (tai mikä se nimi sitten onkaan) julkaistaan parin päivän päästä. Toivotaan, että samalla päästään kokeilemaan ja näkemään muutokset, joita Microsoft on tehnyt Windows 8:sta saadun palautteen perusteella.

Luin, että sekä 32- että 64-bittiset versiot tulisivat saataville. Lisäksi on tiedossa, että levykuva (=image) tulee olemaan noin 4 Gt:n kokoinen. Kannattaa siis varata riittävän suuri media (muistitikku, siirrettävä kiintolevy) Windowsia varten.

Kaivoin oman, peräti 32 Gt:n kokoisen muistitikkuni kaapista. Yleensä 2-8 Gt:n kokoiset riittävät moneen hommaan. Nyt pelaan varman päälle. Ei lopu tikku kesken! Lisäksi mietin jo valmiiksi muutamat sovellukset, joiden avulla voi kirjoittaa levykuvan muistitikulle. Tällainen on esimerkiksi Win32diskimager.

Olisi minulla kysyttävääkin. Osaako Windows 9:n esiversio multibootin ja tekeekö se menun automaattisesti vai viskaako vanhan Windowsin pois kiintolevyltä? Olisi kätevää pitää useita Windows-versioita yhdessä tietokoneessa tulevan talven ajan. Keväällä voisi sitten päättää, saako Windows 9 tulla jäädäkseen.

Etsin myös sopivaa torrenttia (katso Torrentin määritelmä), jonka avulla voisi nopeasti ladata Windows 9 esiversion levykuvan. Kun yrittää kaikkien muiden mukana ladata levykuvan Microsoftin palvelimelta, se on yhtä puuroa ja lataaminen saattaa keskeytyä. Vaan voiko verkossa liikkuviin torrentteihin luottaa? Yleensä ei. Siinäpä pulma, johon en kyllä tiedä selkeää ratkaisua.

Microsoft on sanonut muuttuneensa Windows-sentrisestä palveluja tarjoavaksi yritykseksi. Tarkoittaako tämä, että Windows 9:n käyttäjät eivät saa tukea ;D? Tuskin ihan noin. Vaan voi käydä niin, että ennen niin varmaa tuloa tuonut Windows ei enää ilmaisjaossa olekaan se tärkein Microsoftin tuote. Jos Windows 8:n osalta Microsoft oli ylpeä eikä vaivautunut kertomaan, miten käyttöliittymä toimii, tällä kertaa firman huomio saattaa kohdistua tuottavampiin "softiin" ja Windows 9:n käyttäjät jäävät jälleen ilman huomiota.

32 Gt pitäisi riittää!

Windows 9 -käyttäjä saattaa ihmetellä, miksi Metro-käyttöliittymä on edelleen olemassa

Windows 8:n myötä nähtiin uusi käyttöliittymä (Metro nimeltään jossain vaiheessa) erivärisine laatikoineen. Samalla myös vanha käyttöliittymä eli Desktop pysyi mukana, koska vanhat sovellukset eivät olisi muuten toimineet ollenkaan.

Microsoft julkaisee pian Windows 9:n esiversion. Se tuo takaisin mm. Windows 7 -tyylisen Start-valikon. Mutta samalla Metro-tyyliset sovellukset jäävät ja joidenkin mielestä ehkä kiusaksi asti. "Niitä uusia" sovelluksia voi ajaa ikkunoituna vanhassa Desktopissa. Käyttäjä on edelleen Windows 9:ssä hukassa, koska on osattava mm. tallentaa kahdella eri tavalla - perinteisellä ja Metro-tyylisesti. En ole nähnyt kovinkaan monen selviävän tuosta tehtävästä, jos nyt ylipäätään mitään tallennettavaa on ollutkaan Metron puolella.

Käyttäjät uliskoot ja karavaanit kulkekoot. Vaan mitä tekee sovelluskehittäjä? Kummalle puolelle ne tärkeät sovellukset oikein julkaistaan jatkossa? Tällä asialla on merkitystä, kun katsotaan eteenpäin Windows 9:n jälkeiseen aikaan. Voidaanko jatkaa Desktop/Metro -linjalla eli pakataan molemmat käyttöliittymät edelleen mukaan? Microsoft näyttää siirtävän ratkaisujaan tulevaisuuteen.

Windows 9 Technical Preview tunnetaan nyt nimellä Windows TH - kunnes toisin mainitaan

Jotain sieltä on tulossa vaan mitä? Microsoft pitää uuden Windowsin nimen piilossa loppuun asti. Tähän mennessä on selvinnyt, että yksi työnimistä on "Windows TH". Tämän luin winbeta.org:n uutisesta.

Eikä siinä vielä kaikki. Osoitteessa http://uat.technet.microsoft.com/windows/dn798751 on kuulemma näkynyt hieman etukäteen tulevan Windowsin esiversion informaatiota (latauslinkkejä ym.). Vaan eipä ole tuo sivu enää elossa. Jäädään odottamaan lisätietoa...

Saako toivoa? Miracast toimimaan kannettavissa *kunnollisesti* Windows 9:n myötä

AppleTV ja Googlen Chromecast ovat monelle tuttuja. Ko. mediatoistimien avulla voi peilata puhelimen tai tabletin sisältöä langattomasti television ruudulle.

Miracast on puolestaan monelle tuntematon tekniikka. Windows-tietokoneet hyödyntävät Miracastia. Idea on sama kuin Applen ja Googlen mediatoistimissa.

Kokeilin joskus aiemmin, kuinka Nexus 4 ja Netgear PTV 3000 -mediatoistin toimivat yhteen. Tuossa testissä kaikki toimi. Nexus 4 on sertifioitu Miracast-laite ja niinpä sain siirrettyä puhelimen ruudun televisioon ilman ongelmia. Lue tästä: http://sakarinkurssit.blogspot.fi/2013/12/netgear-ptv3000-osaa-toistaa-nexus-7n.html .

Tietokoneiden ja Miracastin yhteistyö puolestaan ei ole onnistunut minun laitteillani ja tiedoillani. Vaikka kannettavalleni on saatavana Intelin Miracast-yhteensopivia ajureita ja itse kannettavan osatkin ovat yhteensopivia, en kerta kaikkiaan saanut Netgear PTV 3000 -mediatoistinta ymmärtämään kannettavaani. Tämä on merkillistä, koska Nexus 4 toimi ihan tuosta vaan. No, ajurit eivät vain olleet kohdallaan. Lue tästä onnettomasta kokeilustani: http://sakarinkurssit.blogspot.fi/2014/01/widin-kayttonotto-ei-sujunut-hyvin.html .

En halua välttämättä säätää tuntikausia. Joskus se on mukavaa, mutta mediatoistimen käyttöönoton toivon olevan suhteellisen suoraviivaista. Siksi toivon, että Windows 9:n myötä ajurit olisivat jo valmiiksi jollain tapaa "Miracast-myönteisiä". Jos näin ei tapahdu, käytän vaikkapa Chromecastia, joka toimii Chrome-selaimen avulla ilman ongelmia.

Netgear PTV 3000 on aika pieni Miracast-mediatoistin

Nexus 4 ja Netgear toimivat yhteen tuosta vain!

Kerran sain kannettavan ja

Netgearin yhteistoimintaan

Ubuntu 14.10 beta saatavilla - sisältää lopullisen version ominaisuudet

Ubuntu päivittyy kaksi kertaa vuodessa. Lokakuun 23. päivä tulee saataville versio 14.10, jossa numero 14 tarkoittaa vuotta ja numero 10 lokakuuta. Ensi keväänä on vuorossa Ubuntu 15.04.

Jo nyt on mahdollista tarkistaa, mitä uusia ominaisuuksia lopullinen versio sisältää. Nimittäin Ubuntu 14.10 beta sisältää kaikki ne ominaisuudet, jotka nähdään lokakuussa.

Latauslinkki: http://cdimage.ubuntu.com/ubuntu-gnome/releases/utopic/beta-1/

iOS 8.0.2 tuli saataville

Huomasin, että iOS 8.0.2 oli saatavilla. Katso Asetukset > Yleiset > Ohjelmiston päivitys. Päätin asentaa korjauspäivityksen, vaikka sen suurempia murheita ei omalla kohdallani ole ollut iOS 8:n osalta. Puhelimeni on iPhone 4S.

Ensi viikolla jännitetään uutta Windows-versiota

Nyt se on varmaa. Windows 9 (nimeä ei ole vahvistettu) julkistetaan ensi viikolla syyskuun lopulla. Suoraa videolähetystä ei tulla näkemään. Ollaan tiedotusvälineiden armoilla. Esimerkiksi Googlen Amerikan uutissivuilta osoitteessa news.google.com voi yrittää kuikuilla, mitä Microsoft kertoo uudesta käyttöjärjestelmästään.

Kerrotaan myös, että lokakuun alussa olisi tulossa jakoon kokeiluversio kaikille innokkaille. Toivottavasti tämä pitää paikkansa. Jännitystä riittää tässäkin asiassa. Aiemmin kuluvalla viikolla huhuttiin, että uusi Windows tulee saataville ainoastaan 64-bittisenä. Olen varannut Windows 8/8.1 -koneeni, jossa on 32-bittinen Windows, testikoneeksi. Saapa nähdä, onko Microsoftilla varaa pudottaa 32-bittiset koneet pois tuettujen listalta. Kuulostaa ihan Applelta!

Mikähän mahtaa olla Microsoftin markkinointityyli tällä kertaa? Tehoaako vaatimaton "tämä-nyt-on-vaan-tällainen" tapa kuluttajiin? Windows 8:n kun piti olla niin sorminäppärä ja koko maailman tätä nykyä yhtä kosketusnäyttöä. Microsoftin uho oli viime kerralla kova.

Uusi Windows on tervetullut, mutta kenelle se on tarkoitettu. Suuri osa käyttäjistä on jämähtänyt "seiskaan". Vain Windows 8/8.1 -käyttäjät haluavat "ysin", jotta saavat Start-valikkonsa takaisin, eikä heitä "kasilaisia" ole paljon. Vaan kohta meillä on yksi innokas Windows 9 -esiversion kokeilija, joka raportoi uusista ja ei-niin-uusista ominaisuuksista tänne blogiin ;).

NetBSD Raspberry Pi:ssa - nopea ja kevyt vaihtoehto Linuxille?

Linux on tuttu, mutta mikä on NetBSD?

Linux on hyvin tuettu käyttöjärjestelmä Raspberry Pi -alustalla. Mukavaa on se, että kerran Linuxia opetelleelle kaikki tutut työkalut ovat saatavilla. Myös käyttöönotto on tehty helpoksi - sen kuin kirjoittaa ISO-tiedoston SD-kortille.

Vaan Linux on myös hidas Raspberry Pi:ssä, jonka rosessori hyrrää nopeudella 700 MHz ja RAM-muistia, joka pitää jakaa näytönohjaimen kanssa, on vain 512 Mt. Milloin viimeksi käytit tällaista kokoonpanoa?

Vaikka kaikenlaista edistystä Linuxin nopeuttamiseksi Raspberry Pi:ssä onkin tapahtunut, työpöytäkäyttö on edelleen melko hidasta. On varattava kahvia, purkkaa ja istumalihaksia, mikäli aikoo työskennellä Raspin ja Linuxin kanssa koko päivän. Pitää tosin mainita, että Raspberry Pi on tarkoitettu lähinnä harrasteprojekteja varten eikä työpöytäkäyttö ole se ihan ykköskäyttökohde.

Päätin kokeilla NetBSD-nimistä UNIX-varianttia Raspberry Pi:ssä. En ole juurikaan käyttänyt ko. käyttöjärjestelmää. Sen tiedän, että helppokäyttöisiä työkaluja ei ole NetBSD:ssä yhtä paljon kuin Linuxissa. Sanotaan näin, että NetBSD muistuttaa Linuxia sen alkuaikoina. NetBSD ja Linux ovat toistensa sukulaisia.

Wikipedia kertoo seuraavaa:

"NetBSD on vapaa BSD Unixin kaltainen tietokoneen käyttöjärjestelmä. NetBSD-projekti on erityisesti keskittynyt luomaan laitteistoriippumatonta käyttöjärjestelmää, joka toimii lähes jokaisessa yleiskäyttöisessä tietokoneessa erilaisista käskykannoista, väylistä ja muista eroavaisuuksista huolimatta."

NetBSD:n asennus ja käyttöönotto on helppoa, kun vähän suunnittelee etukäteen

Halusin päästä helpolla. Löysin valmiin imagen seuraavasta osoitteesta: ftp://ftp.netbsd.org/pub/NetBSD/misc/jun/raspberry-pi/2014-09-20-earmhf/ . Purin gzipatun paketin ja kirjoitin imagen SD-kortille. Itse asiassa käytin MicroSD-adapteria, johon lykkäsin kännykästä tutun pikkuisen 4Gt:n muistikortin. Toki tiedossa on, että luku- ja kirjoitusajat ovat noissa korteissa pitkät vaan halusin samalla vähän härnätä NetBSD:tä. Voisiko NetBSD toimia Raspberry Pi:ssä nopeammin kuin Linux?

Luku- ja kirjoitusajat ovat tässä muistikortissa pitkät

Entäs se nopeus ja keveys - miten kävi?

Huh, sisään järjestelmään pääsi kirjoittamalla loginissa root. Olipas suoraviivaista! Japania tuli vastaan ja se oli minulla tiedossa. Tämä on jonkun fanin työstämä valmis image. Työpöytänä on IceWM. Mukaan on valittu hyvin vähän mitään sovelluksia. Www-selaimena on Dillo, joka on hyvin kevyt, mutta ei osaa näyttää kaikkia www-sivuja oikein. Firefox kuulemma on saatavana (onko Raspberry Pi:n ARM-prosessorille?). Kunhan nyt opettelen ensin asentamaan sen!

Kun Terminaali-ikkuna ja Dillo ovat käynnissä, RAM-muistia kuluu aika vähän. Nimittäin komento top ilmoittaa, että yli 300 Mt RAM-muistia on vapaana. Firefox varmaan syö tuon kaiken, olettaisin. Tämän lyhyen istunnon perusteella en vielä voi sanoa, onko NetBSD ratkaisevasti nopeampi ja kevyempi kuin Linux samassa raudassa. Pitää tehdä lisää kokeiluja. Ainakin tähän asti näyttää lupaavalta.

Edit: Pikkuinen SD-kortti ei tuntunut hidastavan NetBSD:n latautumista käynnistyksen yhteydessä.

IceWM

Komento top

Japania

Näin teet nopeutetun videon (nk. Time Lapse) iOS8:n kamerasovelluksella

iOS8 saatiin sitten vihdoin julkiseen jakeluun. Pitihän se asentaa heti, vaikka puhelin onkin *vain* iPhone 4S. Ensimmäiseksi opettelin tekemään nopeutettuja videoita. Sepä on helppoa kuin heinänteko.

Miten se tehdään? Avaa Kamerasovellus. Siirry kohtaan NOPEUTETTU (katso kuva alla) pyyhkimällä puhelimen tai tabletin ruutua. Aseta i-laite tukevasti (esim. telineeseen), huolehdi akun virran saannista ja paina pyöreää punaista painiketta aivan kuin ottaisit valokuvan. Sitten vain odotellaan ja odotellaan niin kauan, että riittävästi aikaa on kulunut. Lopuksi painetaan uudestaan punaista painiketta ja vasemmasta laidasta pientä neliötä, jolloin video varsinaisesti koostetaan.

Lähetin videoni tietokoneeseen ja poimin sen mukaan tänne blogiin (katso alla). Blogger halusi ladata MOV-tyyppisen tiedoston tietenkin YouTubeen. Nyt ovat pihan tapahtumat 10 minuutin ajalta pakattuna 22 sekuntiin näkyvillä täällä blogissa.

Vinkki: Instagram tarjoaa iOS:lle samantapaista sovellusta

Virtaa pitää olla ja joku teline

Pihan tapahtumia (eipä ole paljoa)

Tällaiselta näyttää käyttöjärjestelmä Digabi OS, jota käytetään mahdollisesti ylioppilaskirjoituksissa parin vuoden päästä

Digabi OS on Debian Linuxiin pohjautuva nk. Live Linux. Tämä tarkoittaa, että muistitikku työnnetään tietokoneeseen, painetaan F12-funktionäppäintä (voi vaihdella koneen merkin ja mallin mukaan) ja valitaan, että tietokone lataa käyttöjärjestelmän muistitikulta. Jos kiintolevyllä on asennettuna Windows, mitään vahinkoa ei tapahdu. Muistitikku otetaan koneen sammuttamisen jälkeen pois ja kone käynnistyy Windowsiin kuten ennenkin.

Suomen lukiot siirtyvät tietokonepohjaisiin ylioppilaskirjoituksiin muutaman vuoden päästä. Näin olen asian ymmärtänyt. Digabi OS on ehdolla käyttöjärjestelmäksi, jota kaikki abit käyttävät tietokoneissaan. Päätin kokeilla, miltä Digabi OS näyttää tällä hetkellä. Jos etsit Digabi OS:n latauslinkkejä, lue aiempi kirjoitukseni koskien Digabi OS -käyttöjärjestelmää.

Digabi OS jaellaan n. 900 Mt:n kokoisen ISO-levykuvana. Hanki Win32DiskImager (toimii Windowsissa) ja kirjoita Digabi OS muistitikulle. 2 Gt:n kokoinen tikku riittää. Muista vaihtaa Win32DiskImagerissa *.img:n tilalle *.*, jotta pääset valitsemaan ISO-imagen.

Valitsin testipenkiksi nk. Acer Aspire One -miniläppärin (malli ZG5) , joka seisoo kaapissani ja edelleen odottaa ostajaa. RAM-muistia on 1 Gt. Prosessori on Intel Atom 1,6 GHz. Kiintolevyn kokotietoa ei tarvita yhtään mihinkään, kun käytetään Live Linuxia. Ei siis mikään tykkikone. Saa kelvata! Tässä on lainaus Digabi OS:n www-sivulta laitteistovaatimuksista:

"Laitteen vähimmäismäärittely löytyy YTL:n sivuilta, mutta keskeiset vaatimukset ovat:

• x86-yhteensopiva prosessori
• suositus vähintään 2 Gt keskusmuistia (RAM)
• mahdollisuus käynnistää tietokone ulkoiselta medialta (erityisesti USB-muistilta)
• laitteessa tulisi olla akku sähkönsyöttöhäiriöiden varalta
• sekä langaton (WiFi) että langallinen (Ethernet) verkkoliitäntä, mahdollisesti USB-liitännän avulla
• mahdollisuus liittää kuulokkeet ja mikrofoni joko USB-liitännän tai 3,5 mm:n pistokkeiden avulla

Lisälaitteiden on liityttävä koneeseen kaapeleilla. Bluetooth-laitteet tai muuta langatonta tiedonsiirtoa käyttävät laitteet eivät ole sallittuja."

Seuraavaksi tietokone käynnistetään muistitikulta. Tämä siis tarkoittaa, että muistitikulla on Debian Linuxiin perustuva Digabi OS, joka latautuu tietokoneen muistiin (RAM), kunhan löytyy painike, jolla pääsee valitsemaan käynnistysmedian. Minun tietokoneessani kyseinen painike on F12. Kannattaa selvittää tämä painike etukäteen! Se ei aina ole F12!

Ihan bootin alussa sai valita PC:n, Macin ja Chromebookin väliltä (!). Minun Acer Aspire One -miniläppärini käynnistyi noin minuutissa. Wlan-kortti tunnistui ja pääsin syöttämään oman langattoman kotiverkkoni salasanan. LibreOfficen Writer-tekstinkäsittelyohjelman käynnistys vei  noin 45 sekuntia. Katsoin Terminator-sovelluksella (siis komentoriviltä) muistinkulutusta. Komento top kertoi, että yksi gigatavu keskusmuistia oli lähes kokonaan käytössä. Enempää koneessa ei muistia olekaan. Toinen gigatavu ei olisi pahitteeksi. Digabi OS on ulkonäöltään melko pelkistetty. Joku Gnomen versio siinä näyttäisi olevan. Lähetin työpöydällä olevan kuvakkeen kautta käynnistyvästä sovelluksesta miniläppärini laitetiedot Digabi-projektille. Terveisiä vaan sinne kehittäjäpäähän.

Näyttäisi siltä, että viime vuosikymmenen miniläppärit voidaan unohtaa eikä niitä kannata ottaa mukaan ylioppilaskirjoituksiin. Minä kysyn, voiko kokelas varmistaa etukäteen, että mm. wlan-piiri on tuettu ja Digabi OS varmasti käynnistyy. On aikamoinen pettymys, mikäli kirjoitukset menevät pieleen laiteyhteensopimattomuuden takia. Toinen huoli on se, että kaikilla ei kertakaikkiaan ole uutta ja hienoa kannettavaa. Ei ainakaan pääkaupunkiseudulla. Akun kun pitäisi kestää pitkätkin ajat ja se tarkoittaa, että tietokoneen pitää olla suhteellisen uusi (kaksi vuotta vanha korkeintaan). Mitä tulee Digabi OS -muistitikkuun niin se toimi mielestäni luotettavasti tai ainakin samalla tavalla kuin kaikki muutkin Live Linuxit. Harvoin ne ovat itselläni temppuilleet. Jäädän odottamaan päätöstä, valitaanko Digabi OS valtakunnalliseksi alustaksi kirjoituksiin.

2 Gt:n tikku riittää

Win32DiskImager

Acer Aspire One toimitettiin Windows XP:llä

Acer Aspire One (ZG5) ja Digabi OS

Joku Gnomen versio se taitaa olla

iOS8:n voi asentaa iPhone 4S -puhelimeen - ei silti osaa siirtää puhelua edelleen iPadiin

Onko sinulla Applen iPhone 4S ja iPad Mini? Haluaisitko kokeilla, kuinka puhelin siirtää saapuvan puhelun iPadiin? Niin minäkin vaan se ei ole mahdollista, koska iPhone 4S ei tue ko. toimintoa.

Vaikka molempiin mainittuihin laitteisiin voi asentaa Applen uusimman mobiilikäyttöjärjestelmän iOS8:n, tarvitaan vähintään iPhone 5, jotta em. testin voi tehdä. Myöhemmin syksyllä on mahdollista asentaa suhteellisen uusiin Mac-tietokoneisiin OS X Yosemite, joka myös osaa vastaanottaa puheluja iPad Minin tapaan.

Olisihan se hienoa, että enää ei tarvitsisi erikseen etsiä puhelinta vaan puheluun voisi vastata tietokoneelta tai tabletista, sillä noiden laitteiden ääreltä meikäläisen löytää aika usein. Vaan se ei ole mahdollista minun tapauksessani. No, eipä minulla ole edes riittävän uutta Maccia, iPad Mini kyllä löytyy ja siihen asennan juuri iOS8-päivitystä.

Applella on sopivia tapoja kehottaa kuluttajia siirtymään uudempaan rautaan. Puheluun vastaaminen tietokoneen tai iPadin avulla käy hyvästä esimerkistä.

iOS 8 on nyt jakelussa

Apple on alkanut jakaa iOS 8 -käyttöjärjestelmää. Kuten edellisillä kerroilla, nyt aluksi on hyvin ruuhkaista. Kannattaa odottaa vuorokausi tai kaksi ja päivittää vasta sitten oma iPhone tai iPad. Tulee myös muistaa, että akussa tulee olla riittävästi virtaa (kannattaa laittaa lataukseen päivityksen ajaksi) ja laitteessa tyhjää tilaa päivitykselle (enemmän kuin 1 Gt). Edit: tweettien perusteella tarvitaan todella paljon tilaa eli yli 5 Gt! Voiko olla noin?

Edit: Kokeilin ladata 17.9. klo 20 Suomen aikaa, kun iOS8 tuli saataville. En taida saada päivitystä tämän vuorokauden puolella ;P.

Digabi OS - kaikki Suomen lukiot käyttävät ylioppilaskirjoituksissa Live Linuxia?

Muistitikulta ajettavia Linux-versioita on ollut saatavilla jo pitkään. Knoppix taisi olla ensimmäisten joukossa kauan sitten. Muistaakseni kokeilin CD-levyltä ajettavaa Linuxia ensimmäisen kerran joskus vuosituhannen vaihteessa.

Yllätyin iloisesti, kun luin, että Suomen lukiot ottavat käyttöön kirjoituksissa Digabi OS:n, jota ajetaan muistitikulta tai CD/DVD-levyltä (mitään lopullista päätöstä ei ole vielä tehty!). Olen iloinen, koska:

• Suomessa yritetään pitkästä aikaa. Aikuisten oikeasti tämä projekti on kova juttu.
• Vapaan lähdekoodin softaan luotetaan - tällä kertaa lukioissa.
• Linux on alunperin kotoisin Suomesta! Hyvä Suomi ja Linux!

Vaan joitain epäkohtiakin löysin. Monessa perheessä penniä venytetään nykyään. Tuntuu kohtuuttomalta, että jokaisella opiskelijalla pitää olla hyvin uusi tietokone omasta takaa kirjoituksia ja lukio-opiskelua varten. Ehdin hetkeä aiemmin tarjota blogissani lukiolaisille kotoani löytyviä ja päivittäisessä käytössä olevia tietokoneita. Näitä ovat:

• Macbook vuosimallia ~ 2006
• HP Omnibook vuosimallia ~ 2002
• Chromebook vuosimallia ~ 2011

Koska esiversio on saatavilla ja ladattavissa, aion kokeilla Digabi OS -käyttöjärjestelmää ja yrittää saada selville, millaisessa tietokoneessa tämänhetkinen versio toimii. Minua kiinnostaa mm. tietää, kuinka paljon RAM-muistia tarvitaan. Edelleen haluan vastauksen kysymykseen, kuinka uusi tietokoneen pitää olla. Onko "raudan" oltava kuluvalta vuosikymmeneltä vai käykö vuosituhannen alussa hankittu tietokone? Minua puolestaan huolettaa tietokoneiden akkukesto. Kenen "kontolle" tuo asia jää?

Kurkistapa seuraavaan osoitteeseen ja tutustu Digabi OS -käyttöjärjestelmään itse:

• https://digabi.fi/tekniikka/digabi-os/

Lataa ISO-esiversiot tästä (SourceForge:sta):

• https://digabi.fi/64bit
• https://digabi.fi/32bit

iPhone 6 on tekniikaltaan kuin Nexus 4

Nexus 4 -älypuhelin on vuosimallia 2012. Sain vinkin, että juuri julkaistu iPhone 6 yltää juuri ja juuri samoihin teknisiin lukemiin kuin Nexus 4. Voit itse katsoa tämän kuvan, jossa kahden em. puhelimen "specsit" ovat näkyvillä.

Satun omistamaan Nexus 4 -puhelimen ja olen siihen hyvin tyytyväinen. Olen asentanut Androidin tilalle Firefox OS:n ja CyanogenModin. Odotan Sailfish OS:n saapumista Nexus 4:lle. Myös Ubuntu Touch on asennuslistalla. Puhelin on siis paitsi melko nopea myös monipuolinen, kun se huolii sisuksiinsa monia Linuxiin pohjautuvia mobiilikäyttöjärjestelmiä.

Vaan mielestäni Nexus 4:sta ja iPhone 6:sta ei voi verrata toisiinsa pelkästään "specsien" eli laitetietojen avulla. Miksi en löydä mainintaa siitä, miten raskas Android-käyttöjärjestelmä on? Jokin syyhän siihen pitää olla, että nimenomaan Android-puhelimissa on mm. prosessorien ytimiä enemmän kuin yhden käden sormia. Entä onko iOS, joka on käsittääkseni kevennetty OS X, paljonkin kevyempi kuin Android? Mistä tällaisen tiedon voisi lukea?

Toisaalta se ei ole tyhmä joka myy vaan se, joka ostaa. iPhone 6:n on tarkoituskin alkaa "lägäämään" ja himmailemaan aika piankin. Tilalle tulee iPhone 7. Niin se vain menee. Jatkan Nexus 4:n käyttöä vapaa-ajalla (ja työpuhelimena on se iPhone 4S, köh).

Asensin CyanogenMod:n! Lue lisää tästä linkistä!

Kolme tietokonetta - mikä näistä sopii lukiolaiselle?

Lukiolainen tarvitsee nykyään tietokoneen. Niinpä päätin "laittaa viivalle" kolme kovaa "rautaa". Mikä niistä voisi sopia lukiolaiselle?

• Ensimmäinen kone taitaa olla vuodelta ~ 2006. Kysymyksessä on Macbook ja käyttöjärjestelmänä OS X 10.6.8. Ihan hyvä kone. Wlan löytyy. Akku tosin on jo loppu. Opiskelijan kannattaakin ottaa luokassa paikka jostain pistorasian vierestä. Maksoi monta vuotta sitten 250 €.

• Toisena ehdokkaana on HP Omnibook XE 4100 suunnilleen vuosituhannen vaihteesta. Maksoi kympin. Tässäkin koneessa akku on nk. kaputt. RAM-muistia taisi olla 512 Mt. Viime keväänä julkaistu Ubuntu 14.04 kolmen vuoden tuella kyllä pyörii koneessa. Kone kestää siten koko lukioajan. COM-portti löytyy, jos vaikka sorvaamaan ryhtyy. Kaksoistutkinnon suorittajalle. Aika painava kone, joten voimaa olla pitää.

• Viimeisenä koneena on tarjolla Chromebook. Koneen tulee olla koko ajan verkossa, koska sovellukset ovat HTML5-pohjaisia eli käytännössä verkkosivuja (esim. Google Docs). Tämä kyseinen kone on niitä ensimmäisiä Chromebookeja ja vieläpä saksankielisellä näppäimistökartalla. Kielen opiskelijalle siis. Merkit åäö löytyvät ja tarvittaessa myös ü. Akku kestää vielä pari kolme tuntia. Ruokatunnilla kannattaa ladata. Kirjoituksia tämä(kään) kone ei jaksa sentään. Plussana on paikka SIM-kortille. Kun koulun wlan on tukossa, pääsee 3G:n kautta ohituskaistaalle, kun muut ottavat kynän ja paperia esiin. Maksoi nettikirpputorilta ~ 150 € vuosi sitten.

Q: Mistä sä olet löytänyt tommosia ritsoja ja et kai sä nyt tosissas ala tarjota noita lukiolaiselle? Johan ne nauraa sen raukan pihalle!

A: Nämä kaikki kolme tietokonetta löysin meidän pöydiltä kotona. Macci on käytössä yläastelaisella. Chromebookilla työskentelen kotona ja tätäkin kirjoitan juuri em. koneella. HP on testialusta esim. Ubuntua tai Debian Linuxia varten.

Q: Eiks tulis halvemmaks päräyttää kunnon koneet kerralla? Sitten olis pitkäksi aikaa vermeet, esim. koko lukion ajaksi.

A: Juu, niin se varmaan on. Vaan kun kännytkin on jo ostettu nettikirppikseltä (niitä entisiä kytkystä päässeitä kapuloita). Ei kuule ole nyt oikein mahdollista hankkia kalliita koneita. Lukiolaiselle pitää hankkia muutakin kuin tietokone ja kapula. Kaikilla ei kerta kaikkiaan ole varaa.

Kaksi mobiililaitetta korvautuvat yhdellä - se on nyt muotia

Apple ilmoitti viime viikolla uusista puhelinmalleistaan. Ruutukoot ovat kasvaneet iPhone 6- ja 6+ -malleissa. Aasiasta puolestaan kuuluu, että kuluttajat ostavat sellaisia mobiililaitteita, joissa yhdistyvät puhelin ja tabletti. Itse olen lukenut nettikirpputori-ilmoituksia, joissa myydään pois puhelimia ja tabletteja. Myynnin syyksi mainitaan siirtyminen yhteen iPhone 6 -tai 6+ -laitteeseen.

Samsungilla oli heti alusta asti valikoimissaan pikkuinen tabletti, joka toimi tablettina ja jolla saattoi myös soittaa puheluja. Käyttöjärjestelmänä toimi Android 2.2. Päivitin myöhemmin versioon 2.3. Ympäri mennään ja yhteen tullaan. Vihdoin kuluttajat ovat keksineet, että yhden laitteen tilalla voi olla vain yksi.

Muodit tulevat ja menevät. Ei ole pelkästään hyvä, että kuluttajat vaihtavat kaksi laitetta yhteen uuteen ja suurikokoiseen Applen puhelimeen. Rautaa pitää saada kaupaksi. Olisiko Apple Watch se laite, jolla voidaan korvata menetys? Tuskin. Kaikki eivät halua käyttää kelloa. Mikäli akkukesto jää muutamaan päivään, ostajat kaikkoavat. Älypuhelimien lataamisessa on jo tarpeeksi vaivaa. Kellon kahden päivän akku olisi suoranainen riesa.

Kilpailijat tuovat varmasti pikaisella aikataululla markkinoille huokeita Android-pohjaisia pikkuisia tabletteja, joihin voi liittää SIM-kortin ja joilla voi puhua puheluita. Kun tällaisen laitteen alkaa saada satasella, menekki on taattu. Voin vain kuvitella, kuinka pikkutytöt vaihtavat Samsung Galaxy Trendit pois ja ottavat tilalle samantapaisen, mutta yhtä huokean 6-7 tuuman tabletin. Microsoft haluaisi olla mukana tuossa pelissä, mutta se ei ole mahdollista, koska uusimmat hittisovellukset ilmestyvät iOS- ja Android-alustoille. Minkäs teet!

Kun Apple julkaisi vuonna 2010 iPadin, moni mietti, mihin rakoon se mahtuu. Hyvin on tuntunut löytyvät tilaa. Nykyisessä taloustilanteessa monet kuluttajat miettivät tarkkaan, mihin laitteeseen laittavat rahansa kiinni. iPhone on siksi järkevä investointi, että käytettynä siitä saa rahaa paljon enemmän kuin kilpailijoista. iPhone 6+ on taatusti kuumaa tavaraa käytettyjen markkinoilla.

Minun Samsung Galaxy P1000

ja Android 2.2... tai 2.3 (silloin joskus!)

Miksi halpa tikku-Android voi tehdä Microsoftin ponnistukset turhiksi?

Hankin jokin aika sitten Android-pohjaisen mk-808-tietokoneen. Laite on tulitikkurasian kokoinen (katso kuvat alla). Silti Android 4.x.x toimii sukkelasti 1 GHz:n ARM-prosessorin ja 1 Gt:n RAM-muistin avulla. Se ei ole koosta kiinni.

Äkkiseltään kyseiselle tietokoneelle saattaa olla vaikea keksiä mitään hommaa. Olen asentanut mk-808 -koneeseen mm. XBMC-sovelluksen ja katsonut sen avulla eri uutiskanavia.

Maailma muuttuu ja niinpä väitän, että kuvan pikkuinen Android-tietokone voi haastaa jopa suuren Microsoftin ja mennä heittämällä jättiläisen ohi. Miten se voisi olla mahdollista? Mieti, kuinka suosittu Android-alusta nykyään on. Sehän on mobiilimaailman Windows. 85 % kaikista älypuhelimista toimii Androidin avulla.

Ok, Android on suosittu. Mitä sitten? Sitä vaan, että halutuimmat ja kuumimmat sovellukset (nykyään sanotaan kai appi tai appsi) julkaistaan kahdelle alustalle. Ne ovat iOS (Applen puhelimissa) ja Android. Windows Phone jää nuolemaan näppejään puhumattakaan Windowsista tietokoneessa.

Mk-808 pääsee Googlen Play-kauppaan ja voi ajaa kuumimpia hottiksia. Todellako tämä onnistuu minun mk-808:lla? Toisinaan kyllä, mutta ei ihan aina. Riippuu vähän siitä, mitkä vaatimukset appiin on asetettu. Esimerkiksi Android-versioni mk-8080:ssa saattaa olla liian vanha. Silloin on äkkiä siirryttävä Android-puhelimen ääreen ja toivottava parasta :D.

Se Googlen toinen käyttöjärjestelmä Chrome OS sai juuri ensimmäiset neljä Android-sovellusta. Siis Google ryhtyi siirtämään Play-kaupasta sovelluksia kännykkäpuolelta Chromebookiin! Lue tästä minun blogistani! Voitte vain kuvitella, mikä vihreä kateus Microsoftin johtajan Nadellan kasvoille ilmestyy, kun jokin hottis-softa ilmestyy samaan aikaan SEKÄ Androidille ETTÄ Chrome OS:lle.

Android 4.x.x meidän 32" -televisiossa

Sorry tuo pöly töllön takana.

Mk-808 on tuo pieni musta rasia.

RISC OS 5 toimii salamannopeasti Raspberry Pi:ssä - saisipa vielä Javascriptiä ymmärtävän www-selaimen

RISC OS on käyttöjärjestelmä ja kotoisin Englannista. Se nähtiin ensimmäisen kerran jo 1980-luvun tietokoneissa. Tänään RISC OS on sovitettu mm. Raspberry Pi:lle (ja lukuisille muillekin tietokoneille).

Olen aiemminkin kokeillut kyseistä käyttöjärjestelmää "Raspissa" ja havainnut, että nopea se on. Koneen kun käynnistää niin alta kymmenen sekunnin graafinen käyttöliittymä on latautunut. RISC OS ei tunnu ollenkaan samanlaiselta kuin vaikkapa Windows tai Linuxin graafiset käyttöliittymät. Olen lukenut pari opastakin, joita löysin verkosta vaan silti "kämmään", kun pitäisi suorittaa päivittäisiä askareita; esim. kansion luominen ja tiedoston tallennus. Koska käytän suureksi osaksi Linuxia "Raspissa", en ole opetellut RISC OS:ia perinpohjaisesti.

Kunpa vielä saisi Javascriptiä hyvin tai edes jotenkin tulkitsevan www-selaimen RISC OS:lle niin vaihtaisin pois Linuxista. Tällä hetkellä selaimena toimii Netsurf, joka on fantastisen nopea (ja saatavana muuten muillekin alustoille). Vaan kun eteen tulee Javascriptiä sisältävä www-sivu, se on nk. no-go. Valitettavasti vain hyvin usea verkossa toimiva palvelu sisältää paljon Javascriptiä. Toivotaan, että Raspbianille sovitettu Epiphany ilmestyisi RISC OS:lle. Tosin Epiphany on julmetun raskas eikä ole siksi välttämättä tervetullut RISC OS:n puolelle.

RISC OS 5 Raspberry Pi:ssä

iOS 8 tulee 17.9.2014

iPhonen ja iPadin käyttöjärjestelmä iOS siirtyy 17.9.2014 versionumeroon 8. Pitäisikö päivittää? Ensiksi kannattaa tarkistaa, onko oma i-laite tuettujen listalla. Esimerkiksi iPhone 4 ei saa päivitystä, mutta 4S kyllä. iPad 2 ja Mini saavat vielä iOS 8:n, mutta todennäköisesti ne tiputetaan ensi kesänä 2015 pois "listoilta".

Päivitys kannattaa *minun mielestäni* tehdä laturin kera. Virta ei saa päästä loppumaan kesken. Kannattaa odottaa kärsivällisesti, että i-laite kertoo päivityksen olevan saatavilla. Kyllä se sieltä tulee. Innostus on ensi viikolla varmasti kovaa.

iOS 8 ei ole välttämättä mikään pakollinen päivitys. Voihan sitä ajaa vanhempia versioita, jos siltä tuntuu. Itse aion siirtyä heti uuteen versioon. Mitä sitä niitä vanhoja enää käyttämään. Minulla on ensimmäisen sukupolven iPad Mini 16 Gt.

Ensimmäiset neljä Android-appsia siirretty Chrome OS:n puolelle

Google lupasi aiemmin ja nyt toteutti kahden alustan eli Androidin ja Chrome OS:n yhdistämisen. Nooh, ihan jokaista appsia ei kuulemma tulla siirtämään vaan ainakin aluksi vain suosituimmat appsit löytävät tiensä Chrome OS:n puolelle. Tietenkin latasin appsit omaan Chromebookiini, jotta näkisin tämänkin ihmeen omin silmin.

Ei siis tulla näkemään yhtenäistä käyttöliittymää kännykässä ja tietokoneessa vaan Android ja Chrome OS pysyvät toistaiseksi aivan itsensä näköisinä. Sovellukset sen sijaan siirtyvät pikkuhiljaa Androidista Chrome OS:n puolelle. Androidille on olemassa paljon sovelluksia, joten ei ole ihme, että niitä hyödynnetään tässä tilanteessa. Chrome OS:lle on toki olemassa oma Store ja siellä ihan kelvollisia sovelluksia. Vaan kun Androidin tarjontaan on totuttu ja kaikki uutuudet tulevat sinne puolelle.

Olisihan se komeaa, että jokin uusi ja kuuma Androidille ensisijaisesti kehitetty mobiilisovellus olisi saatavana sekä Androidille että Chrome OS:lle, mutta ei Windows Phonelle eikä Windowsille. Tätä tilannetta odotellessa...

Siirretyt sovellukset ovat nimeltään:

• Duoling
• Evernote
• Vine
• Sight Words

Ainakaan minun vanhassa Chromebookissani em. appsit eivät toimi. Toivotaan, että parannusta tulee. Googlella taitaa olla kiire tämän asian kanssa, sillä alunperin Android-appseja luvattiin vuoden loppuun mennessä. Hopi hopi Google! Miksi appsit eivät toimikaan koneessani?

Edit: App Runtime for Chrome (beta) -laajennos on asentunut, joten siinä ei ainakaan ole vika...

Evernote on toistaiseksi minun koneellani "no-go"

CyanogenMod Beta Installer kokeiltu Nexus 4 -puhelimessa ja Windowsissa

Nexus 4 on puhelin, joka nielee sisäänsä useita Linux-pohjaisia mobiilikäyttöjärjestelmiä; Android, CyanogenMod, Firefox OS, Ubuntu Touch, Sailfish OS... Tällä kertaa oli vuorossa CyanogenMod, jonka voi asentaa nk. perinteisesti esim. Linuxin komentorivityökalujen avulla. Päätin kokeilla Beta Installeria, joka lupaa, että käyttäjän ei tarvitse käydä komentorivillä kertaakaan.

Pääpiirteissään asennus meni, kuten CyanogenMod lupaa ohjeessaan:

• Nexus 4.ssa oli asennuksen alussa asennettuna Android 4.4.x.
• Siirryin puhelimen www-selaimella osoitteeseen http://get.cm ja latasin apk-pakatun asennussovelluksen
• Asensin apk-pakatun asennussovelluksen Androidiin ja käynnistin sovelluksen
• Sallin Androidin Asetuksista tuntemattomat lähteet, jotta sain ladattua apk-pakatun asennussovelluksen. Asennus muistutti tästä.
• Estin myös puhelinta menemästä virransäästötilaan. Asennus muistutti tästä.
• Kun sain luvan, siirryin Windowsin puolelle ja asensin tietokoneeseen CyanogenMod Installerin, jonka myös käynnistin.
• Installer latasi Internetistä CyanogenModin ja yritti ottaa yhteyttä Nexus 4 -puhelimeen. Tässä kohdassa jouduin vaihtamaan USB-porttia. Ehkä asennussovellus oli hukannut portin. Pääsin jatkamaan.
• Lopulta asennus oli valmis.

Vain yhdessä kohdassa Beta Installer ei toiminut eli silloin, kun USB-portti oli hukassa. Muilta osin homma meni siististi. Tavalliselle käyttäjälle Beta Installerilla tehty asennus on siistimpi kuin aiempi komentoriviltä tehty.

Millainen se CyanogenMod sitten on? Se on ihan tavallinen Android, joka joko välttelee Googlen sovelluksia tai sitten ne saa myös käyttäjän niin halutessa otettua käyttöön - ihan miten vaan. Käyttöliittymä on se sama kuin Androidissa. Äkkiseltään en huomannut nopeuseroa. Akkukestoa pitää mittailla parin viikon ajan.

Microsoftin huhutaan olevan kiinnostunut CyanogenModista. Näin kuulemma voisi päästä parempiin tienesteihin Android-pohjaisilla puhelimilla (vrt. Nokia X). Minusta CyanogenMod on niin lähellä Googlen Androidia, että Microsoft ei pääsisi mitenkään erottumaan muista kilpailijoista. Olen sitä mieltä, että Microsoft ostaa (jos ostaa) CyanogenModin vain kiusatakseen Googlea.

Nexus 4 käynnistymässä

Kuva asennuksen varrelta Windowsin puolelta

Asennus on valmis!

Apple Watch on omenafirman älykello

Apple julkaisi kellon nimeltä... Apple Watch. Muistan, kun Kraftwerk-yhtyettä pyydettiin tekemään Music Televisionille tunnaria. Aikansa kuhnailivat ja lopulta lausuivat koneäänellä: Music! Niin se homma hoituu!

Apple julkaisi kaksi puhelinta; iPhone 6 ja iPhone 6 Plus

Live stream ei oikein jaksa valua Suomeen saakka tai ainakaan minun laitteisiin. Ei se mitään. Onneksi on sentään palveluja, jotka kirjoittavat, mitä Applen julkistuksessa tapahtuu.

Kaksi puhelinta on siis nähty. Ne ovat iPhone 6 ja iPhone 6 Plus. Teknisistä tiedoista mainitsen tällä erää vain sen, että uusissa puhelimissa on suuremmat näytöt kuin iPhone 5S:ssä.

iWatchia odotellessa...

Applen jälkeen jännätään Windows 9 -käyttöjärjestelmää syyskuun lopussa

Ehkä tulevan uuden Windows 9:n julkistustilaisuus ei saa yhtä paljon palstatilaa kuin Applen tuotteet. Vaan merkittävä tilaisuus on Microsoftiltakin tulossa, sillä nähdäänhän samalla mm. Start-painikkeen paluu ;D.

Niinpä kannattaa merkitä syyskuun viimeinen kalenteriin nk. Microsoft-päiväksi. Lukemani perusteella Microsoft pitää tuolloin oman julkistustilaisuutensa. Mikäli esi/kokeiluversio tulee saataville julkisesti kaikille, kokeilen uutta Windowsin versiota oitis. Täällä päässä on jo muistitikku valmiiksi katsottuna!

Siirry illalla Safari-selaimen avulla Applen www-sivulle ja näe uutuudet

Mikäli omistat Applen laitteen (tietokone, iPad, iPhone), riittää, että siirryt Safari-selaimella osoitteeseen www.apple.com/live . Jos käytät Windowsia, Linuxia tms., kokeile vaihtoehtoisia kanavia täältä.

Timeri näyttää alkamisajankohdan

Google vei Linuxin isosti mobiilimaailmaan - pelifirma pelastaa Linux Desktopin?

Linuxilla on, millä "paukutella henkseleitä". Yritykset, kuten vaikkapa Nokia ja Google käyttävät Linuxia mobiililaitteissaan tai mobiilikäyttöjärjestelmissään. Muita ovat Mozilla-säätiö Firefox OS:llaan tai Jollan Sailfish OS.

Hyvin siis menee ja pelkästään Googlen Android on asennettuna ~ 85 %:in koko maailman älypuhelimusta. Android on siis mobiilipuolen Windows.

Linus Torvalds haluaa, että Linux yleistyy myös Desktopin puolella eli tietokoneessa. Jos joku olisi sanonut 10 vuotta sitten, että Linux on voittaja mobiilipuolella, en olisi uskonut. Linux Desktopia tukemaan on saattanut ilmestyä yllättävä yritys. Pitäisikö lyödä vetoa, mikä on tilanne 2024?

Nimittäin Valve, joka työstää Linux-pohjaista Steam-pelialustaa, on Linusin mielestä jos ei nyt ratkaisu asiaan niin potentiaalia omaava yritys. Linus näkee, että Valvella on annettavaa nimenomaan Desktopin puolelle mm. pakettien yhtenäistämisen puolelle. Itse käytän *juuri tälläkin hetkellä* Debian Linuxiin perustuvaa Raspbiania, jonka päivitän komentoriviltä. Järjestelmäni huolii deb-paketteja. Linux-maailmasta löytyy myös mm. rpm- ja tgz-paketointia. En oikein voi hyödyntää muita kuin deb-paketteja.

Riittääkö, että paketit ovat yhteensopivia keskenään tai paketteja on vain yhtä lajia (esim. deb-paketit eikä muita)? Tuo pakettimaailman hajanaisuus on varmaankin yksi suurimmista ongelmista. Se pitää korjata ensin ja sitten voidaan katsoa eteenpäin. Huomauttaisin, että GNU GPL -lisenssi sallii Linux-softan hyödyntämisen. Ei ole siis ihme, että vuosien varrella on syntynyt erilaisia tapoja asentaa sovelluksia Linuxiin. Jokainen on voinut "taaplata tyylillään".

Kotona minulla on vanha Chromebook, josta pidän paljon. Miksi se sivuutetaan tässä yhteydessä? Miksi siitä ei puhuta ollenkaan? Onhan Chrome OS:n pohjana Linux. Ehkä Linux Desktop ei tarkoita pelkkää Chrome-selainta Linusin mielestä. Minusta Chrome OS ja Chromebook ovat näppäriä.

Kun paketeista päästään eteenpäin, seuraavana on vuorossa itse Desktop. Millainen sen pitäisi olla? Windowsin ja Macissä käytettävän OS X:n osalta ollaan totuttu aina samannäköiseen käyttöliittymään. No, Windows 8/8.1 sekoittivat pakkaa jonkun verran. On mielenkiintoista nähdä, loppuuko keskustelu Linux Desktopista, kun/jos paketointi saadaan yhdenmukaiseksi. Vai käykö niin, että Valve vie ja muut (Gnome, KDE, lukuisat ikkunamanagerit) vikisevät? Pitääkin asentaa Valven Steam syksyn aikana, kun kerran rautatukikin on kuulemma viime aikoina parantunut.

Mihin aikaan Apple aloittaa tänään 9.9.2014 julkistuksensa? Katso täältä!

Jos tuntuu epävarmalta aloituksen suhteen, tarkista macrumors.com -sivulta timerista, mihin aikaan Applen uusien tuotteiden julkistaa alkaa tänään 9.9.2014. Edelleen mainitaan, että alkamisaika on seuraavanlainen: 10:00 AM Pacific Time.

Toistuuko 2007? Applen iWatch:n käyttöjärjestelmä ei vielä pysy kunnolla pystyssä?

Ensimmäinen iPhone julkaistiin 2007. Googlen insinöörit hipsivät julkistuksen jälkeen takaisin labraan ja piirsivät uudelleen Androidin graafisen käyttöliittymän. Nokia puolestaan mietti uusimman lippulaivansa latausliitännän kokoa.

Vaan Applella oli ehkä kaikkein vaikeinta. Uusi puhelin oli iso hitti, mutta sen käyttöjärjestelmä iOS ei oikein pysynyt pystyssä, vaikka iPod Touch oli ollut saatavilla jo aiemmin. Monet ominaisuudet uupuivat käyttöjärjestelmästä. Tästä huolimatta iPhone esiteltiin ja se toimi - ainakin sen hetken, kun puhelin oli julkisuudessa.

Apple esittelee 9.9.2014 iWatch-älykellon. Kuulemma tuote ei ole heti saatavilla eikä sitä voi edes tilata. Tämä ei kuulosta Applelta ollenkaan. Epäilen, että iWatch on keskeneräinen eikä sitä siksi voi päästää kivijalkakauppoihin. Mikä siinä sitten voisi olla niin rikki, että myynnin aloittamista on lykättävä ehkä jopa ensi kevääseen 2015? Epäilen kellon käyttöjärjestelmää - mitäpä muuta. Samaan tapaan kuin iPhone 2007, iWatch on aivan vaiheessa. Vaan koska osakkeenomistajat läähättävät niskaan, näemme huomenna jotain aivan spektaakkelimaista ;D.

Ehkä Aplella on varaa himmailla? Kassassa on rahaa. iWatch ei välttämättä tule olemaan ihan samanlainen kultakaivos kuin iPhonet ja iPadit ovat olleet. Itse haluaisin kyllä nähdä Applen kellottavan uudet lukemat puettavan tietotekniikan eli Wearablen osalta.

Windows-käyttäjä - täältä voit seurata Applen tiistaista julkistusta suorana

Apple julkistaa uusia tuotteita tiistaina 9.9. illalla Suomen aikaa. iPadin, iPhonen tai Apple TV:n omistajat pääsevät seuraamaan suoraa lähetystä vaan miten käy Windows-käyttäjien. Sain vinkin (kiitos Olli), että osoitteessa http://www.ustream.tv/ltktv on tarjolla kyseinen tapahtuma videon muodossa ja peräti suorana.

Koska Applen julkistukset kiinnostavat monia, suora lähetys *saattaa pätkiä*. Siksi en ota mitään vastuuta, mikäli iltasi on pilalla katkenneen live streamin takia. Kannattaa olla neuvokas ja avata muita kanavia, joiden avulla voi seurata lähetystä.

Kotona odottaa Raspberry Pi, jota käytän tällä hetkellä ensisijaisena tietokoneenani. Jos sinun Windows oikuttelee tiistaina illalla jostain syystä, muista, että koitan saada lähetyksen näkymään yhden gigahertzin ARM-prosessorin avulla ;D. No ok, jos ei ala näkyä, siirryn äkkiä iPad Minin ääreen.

Edit: tässä yksi live stream lisää: http://live.applealmond.com . Mitään takeita toimivuudesta ei ole!

Applen ensi viikon julkistusta voi seurata monella tavalla

Apple julkistaa ensi viikon tiistaina todennäköisesti iPhone 6 -puhelimen ja iWatch-älykellon. Täällä koti-Suomessa tilaisuutta voi seurata monella tavalla.

• Jos omistaa Applen laitteen, on mahdollista seurata lähetystä suorana. Olen katsonut edellisellä kerralla julkistuksen iPad Ministä. Streamin osoitteen noukin verkosta vähän ennen lähetystä. Apple TV:n avulla on myös mahdollista nähdä ja kuulla. Etuna on, että lähetys näkyy suurena television ruudulta. Streamin osoite löytyy Apple TV:n kuvakkeista.
• Toinen tapa on seurata jotain tekstipohjaista lähetystä. Tekniikka on sellainen, että paikan päällä siellä jossain USA:ssa istuu toimittaja, joka ottaa kuvia ja kirjoittaa jatkuvasti lyhyitä lauseita, jotka ilmestyvät kotikoneen ruudulle lähes reaaliaikaisesti. Tällaista palvelua tarjoavat mm. MacRumors ja Engadget.
• Kolmas on se perinteinen tapa. Seuraa vaikkapa uutispalvelua lite.ampparit.com. Monet suomalaiset uutistalot raportoivat Applen uusista tuotteista.

Miksi ihmeessä Applen tilaisuus on niin tärkeä, että sitä pitää seurata suorana lähetyksenä? No sehän on mukavaa hömppää, viihdettä. Koska en omista yhtään Applen osaketta, ei ole mitään jännitettävää, minne Applen pörssikurssi suuntaa julkistuksen jälkeen. Voin ottaa nk. "lunkisti". Onhan tuo Applen tilaisuus vaihtelua siihen tavanomaiseen uutistuuttiin, jota saadaan nähdä ja kuulla akselilla MTV3-YLE.

Optikolle lähtö joka tapauksessa - nytkö pitää hankkia Googlen lasit?

Taittoa kuulemma on silmissä jonkin verran. Optikolla pitää käydä. Sain lähetteen. Tähän asti olen pärjännyt ilman minkäänlaisia kakkuloita. Enkä haluaisia käyttää sellaisia.

Vaan kun Wearable eli puettava tietotekniikka tulee. Voisin kuvitella, että Googlen lasit puetaan päälle parin vuoden päästä aina, kun otetaan osaa johonkin tietotekniikkapainotteiseen konferenssiin. Samaan tapaan kuin tähän asti on näplätty puhelinta ja otettu kuvia diaesityksestä, lasit päässä hoidetaan hetken päästä omia hommia siinä esityksen lomassa.

Onks pakko? Eikö saa olla ilman? Kyllä se varmaan käy, että ihan paljaalla silmällä katsotaan esitystä. Sehän on vain luonnollista. Lasien suosio riippuu ihan siitä, millaisia sovelluksia ja neronleimauksia on tarjolla. En vaan kehtaa itse ainakaan Suomessa hokea "OK Google" yleisessä tilaisuudessa. Vai pitäisikö asia ratkaista niin, että "laitetaan ensin ne kännykät pois päältä tai ainakin hiljaiselle" ja sitten kaikki lausuvat sen Googlen rukouksen "OK Google"?

Onko se sitten Instrumentarium vai mikä ketju, joka saa myydä Suomessa Googlen laseja vahvuuksilla ja moniteholinsseillä kytkykauppana? Se on selvää, että pidän reppuni aina mukana ja repussa varavirtaa, sillä Googlen lasit jaksavat aikansa (max yksi työpäivä?) ja sitten akku pitää jälleen ladata. Taas meillä on yksi pienvirtalaite lisää. Ai olenko hankkimassa lasit, kun virtakin on jo valmiina. Kissan viikset! Mikäli hintaa on yli 100 €, niinkuin onkin, Google saa odottaa rahojani jonkun tovin.

Applen Pages-tekstinkäsittelyn viennit e-kirjaa varten; PDF ja EPUB

Apple jakaa nykyään ilmaiseksi sovelluksiaan App Storessa uuden iPadin tai iPhonen ostajalle: Pages (tekstinkäsittely), Numbers (taulukkolaskenta) ja Keynote (esitysgrafiikka). Lisäksi voi ladata ilman maksua seuraavat sovellukset: iPhoto (kuvankäsittely), iMovie (elokuva) ja Garageband (musiikki). Siitä vain etsimään App Storesta!

Pages on minusta kiinnostava tekstinkäsittelyohjelma, koska se sisältää hyvät viennit (= export) e-kirjojen tiedostomuotoihin. Näitä ovat PDF ja EPUB. Omistan Elonex-merkkisen kirjanlukulaitteen, josta pidän kovasti. Se osaa avata Adobe Digital Editions -sovelluksen avulla jopa DRM-suojatut ja kirjastosta Internetin yli lainatut e-kirjat.

Export-toimintojen lisäksi minua kiinnostaa aivan *erityisesti* se, miten "hyvälaatuisen" EPUB-tiedoston Pages osaa luoda. Olen ymmärtänyt, että kyseisen tiedostomuodon kanssa tulee olla tarkkana. Oma Elonex-kirjanlukulaitteeni saa tuskin enää mitään päivityksiä. Ehkä Elonex ei vain osaa toistaa aivan oikein kaikkia EPUB-muotoisia e-kirjoja?

Mutta osaavathan useat muutkin tekstinkäsittelyohjelmat tallentaa tiedoston EPUB-muotoon? Kyllä, vaan kun iPad on mukavasti menossa mukana. Voin jatkaa kirjan työstämistä ihan missä vain. Toki tekstin kirjoitus pitää jättää näppäimistöllä varustelulle laitteelle. Dragon Dictation tosin osaa ottaa suomen kieltä vastaan ja muuttaa puhutun tekstiksi.

Siispä tein pienen kokeen. Muutin muutamat blogikirjoitukseni Pages-sovelluksella PDF- ja EPUB-muotoihin. Sitten siirsin tiedostot Pagesista sähköpostiin ja poimin ne edelleen muistikortille ja lopulta avasin tiedostot Elonexissa. No hei! Elonex liitetään USB-johdolla tietokoneeseen. Wlania ei valitettavasti ole. Onneksi edes nk. "Adidas-verkko" toimii ja voin käyttää SD-kortteja tiedostojen siirtämiseen.

Liitin mukaan kaksi kuvaa Elonexista. Teksti on toki luettavaa. EPUB:ssa on mielestäni edelleen jotain vähän pielessä - aivan kuten on ollut muissakin EPUB-kirjoissa, joita olen lukenut Elonexilla. Ehkä kirjanlukulaitteeni on vain vanha eikä tue uusia jippoja? Tai sitten Pages puolestaan ei osaa viedä tekstiä oikein EPUB-muotoon. Olen *melkein* tyytyväinen. Pagesin EPUB-vienti on aika hyvä ja ihan käyttökelpoinen - paras tähän mennessä testaamistani (edullisista sovelluksista puhutaan!). PDF näyttää ihan melko hyvältä. Tosin zoomaaminen ei tee hyvää ylätunnisteelle. Myös teksti saisi olla tavutettu. Nyt jää liian isoja koloja. Tekisin PDF:n mieluummin vaikkapa Windowsissa Wordilla tai sitten Raspberry Pi:ssä LibreOfficessa.

Tästä voi ladata testitiedostoni:

• https://db.tt/Yc4y56zy (EPUB)
• https://db.tt/YOyqrndf (PDF)

PS iCloud-palvelussa on myös tarjolla Pages. Jos omistaa Apple ID:n niin sinne vaan kokeilemaan! Osoite on www.icloud.com .

Pages osaa viedä asiakirjan

neljään eri tiedostomuotoon

Pages tiputti EPUB-muotoon

viedessään ylätunnisteen pois,

mutta sentään ilmoitti asiasta

PDF:n ylätunniste rivittyi kahdelle

riville, kun zoomasin tekstiä

Vaihdoin takaisin "pöytäkoneeseen" - Raspilla onnistuu Epiphanyn myötä kaikki

Juuri valmistunut Epiphany-www-selain oli se viimeinen niitti. Nyt Raspberry Pi ja sille sovitettu Debian Linux nimeltä Raspbian toimivat riittävän nopeasti. Www on tärkeä sovellus ja ilman nopeaa ja osaavaa selainta ei hommista tule mitään.

Toki Raspia ja Raspbiania piti viritellä jonkin verran. Tämä tapahtuu helposti raspi-config -sovelluksella, jota voi kutsua komentorivillä tai Terminalin kautta. Komennetaan vain: raspi-config. Tämän jälkeen saadaan selkeä valikko, jossa pääsee tekemään muutoksia järjestelmään.

Muutoksiani olivat:

• Annoin Raspbianille vain 16 Mt näytönohjainmuistia. Loput (512 Mt - 16 Mt) ovat RAM-muistia.
• Ylikellotin Raspin. Nyt se hyrrää 1000 MHz:n nopeudella (siis 1 GHz).

On olemassa jotain vieläkin nopeampaa. RISC OS pelaa Raspin päällä kertakaikkisen vikkelästi. Netsurf-selainkin on nopea, mutta siitä uupuu toistaiseksi kunnon Javascript-tuki. Kunhan (sitten joskus) saavat Netsurfin kuntoon, siirryn RISC OS:n käyttäjäksi.

Scrot - komentorivipohjainen ruutukaappari Linuxille

Etsin sopivan kevyttä ruutukaappaussovellusta Raspbianille (=Raspberry Pi:ssä toimiva Linux). Löysin Scrot-nimisen komentoriviltä toimivan kaapparin.

Ensin asensin pääkäyttäjänä Scrotin:

sudo apt-get install scrot

Seuraavaksi avasin Terminal-sovelluksen ja komensin käyttäjänä:

scrot -s

Painoin enteriä yo. komennon perään ja piirsin ruudulle suorakaiteen hiiren vasemmanpuoleinen painike pohjassa. Kun päästin hiiren painikkeen, kaikki suorakaiteen sisällä oleva grafiikka tallentui jpg-tiedostoon. Tottakai kävin lukemassa käyttöohjeita etukäteen. Tällä kertaa lyhyt, mutta naseva manuaali kelpasi (englanniksi): http://www.linuxandlife.com/2013/03/how-to-use-scrot-command-line-tool-to.html

Epiphany-selaimella voi yrittää olla

rauhassa mainostajilta. Onnistuukohan se?

Lisättyä todellisuutta Cheekin kanssa

Jokin aika sitten Helsingin olympiastadionin liepeillä oli kenellä tahansa mahdollisuus päästä kuvaan Cheekin (suomalainen rap-artisti) kanssa. Tämän mahdollisti tekniikka nimeltä lisätty todellisuus (engl. Augmented Reality, AR).

Innokkaat fanit jonottivat telttaan, jossa otettiin kuva, joka puolestaan ladattiin tietylle www-sivulle. Konsertin jälkeen kuvan saattoi itse noutaa webistä ja katsella samalla muiden kuvia. Cheek poseerasi kiltisti jokaisen fanin vieressä samassa asennossa.

Kotioloissa lisättyä todellisuutta voi kokeilla esim. ilmaisen Aurasma-sovelluksen avulla. Se on saatavana Applen iPhonelle ja iPadille sekä Androidille. Aurasma tunnistaa halutun kuvion (esim. yrityksen liikemerkki) ja tuo ruudulle kuvan tai videopätkän. Sinun tehtäväsi on luoda tili Aurasman palvelimelle ja siirtää omalle kanavallesi kuva, jonka haluat näkyvän mobiililaitteen ruudulla (vrt. Cheekin kuva). Tottakai tausta on rajattava pois ja tehtävä läpinäkyväksi kuten Cheek-kuvassa oli tehty.

Olen etsinyt sopivaa esimerkkiä lisätystä todellisuudesta. Cheekin konsertin yhteydessä järjestetty lisätyn todellisuuden kuvaustapahtuma on tällainen. Kuka tahansa Applen laitteen tai Androidin omistaja voi itsekin kokeilla kyseistä tekniikkaa.

Cheek ja fanit (peitin

mustilla palkeilla)

Epiphany-selaimen myötä Raspberry Pi:n työpöytäkäyttö on jo siedettävää

Www-selain on ainakin itselleni tärkeä sovellus. Sillä hoituvat kaikenlaiset hommat. Raspberry Pi on kärsinyt tähän asti monipuolisen ja nopean selaimen puutteesta. Toki Chromium on saatavilla, mutta se on liian raskas. Midori puolestaan ei kykene ihan kaiken verkkomateriaalin näyttämiseen.

Kirjoitin Raspbianin uudelleen muistikortille, päivitin Raspbianin ja asensin Epiphanyn. Nyt www-selaimen käyttäminen "Raspissa" on jo siedettävää. Mitään kovin nopeaa homma ei vieläkään ole. Vaan kun vertaan entiseen, ero on huomattava.

Muistia kuluu paljon. Komento top näyttää, että Raspbian on napannut suuren siivun 512 Mt:n keskusmuistista. Loput menevät Epiphanylle. Keskusmuistia ei jää kuin rippeet jäljelle. Muita sovelluksia ei kannata avata rinnalle ellei ole pakko. Minulla on myös 256 Mt:n Raspberry Pi -versio. Se ei todennäköisesti jaksa ajaa Epiphanya kovinkaan nopeasti.

Olen alusta asti halunnut käyttää Raspberry Pi:tä nk. Desktop-koneena. Koko ajan olen saanut lukea, kuinka se ei ole mahdollista tai ainakin se on tuskallista. Se on ollut totta tähän asti. Koska olen käyttänyt vuoden ajan käytettyä ja jo vanhaa Chromebookia, olen samalla tottunut hieman hitaampaan tapaan työskennellä. Ruutu ei päivity ihan sillä tulenpalavalla sekunnilla. Jää aikaa miettiä, mitä seuraavaksi. Epiphany tuo Raspberry Pi:n hyvin lähelle Chromebookini nopeutta (noin silmämääräisesti). Voin vihdoin mm. päivittää tätä blogia juurikin Epiphanyn avulla.

Tämä ruutu näyttää niin Commodore 64:lta - RaspberryPi BASIC -käyttöjärjestelmä

Jos nykytahti uuvuttaa, voi ainakin Raspberry Pi:n omistaja paeta kauas pois aina 1980-luvulle saakka. Tämä onnistuu RaspberryPi BASIC -käyttöjärjestelmän avulla.

Lataa zip-paketti (vain 1,6 Mt!) tästä linkistä. Myös kyseisen käyttöjärjestelmän www-sivulla kannattaa vierailla. Pura zip ja raahaa tiedostot muistikortille. Boottaa sitten Raspberry Pi. Koska kysymyksessä on aikaisessa kehitysvaiheessa oleva käyttöjärjestelmä, kannattaa varautua bugeihin. Tästä varoitellaankin kotisivulla.

Kokeile vaikka tätä basic-kielistä listausta ;D :

10 print "Raspberry Pi"
20 goto 10

Kyllä se boottasi!

Vedä zip-paketin tiedostot muistikortille

ja boottaa Raspberry Pi!

iWatch tarvitsee iPhone 6:n kaverikseen? Liian kallis paketti useille?

Mikäli ensi viikolla 9.9.2014 nähdään Applen iWatch, kysyn, miten sitä on tarkoitus myydä. Varmasti käy niin, että kello on kallis ja siten monen ulottumattomissa. Tämä on tottakai tarkoituskin. Kun iWatch vilahtaa jonkun hihasta, tuijottelijoissa löytyy ja kavereita kerääntyy ympärille. Vain harvalla tulee olemaan mahdollisuus nauttia iWatchin kaikista ominaisuuksista. Nimittäin kellon kaveriksi *tarvittaneen iPhone 6*. Otaksun näin.

Minun mielestäni Apple tulee myymään kelloansa uuden puhelimen mukana pakettihintaan. Veikkaan hinnaksi noin tuhatta euroa. Entäs kytkynä? Ehkä sellainenkin saattaisi tulla kysymykseen. En lähde veikkaamaan kuukausihintaa, joka pitää suorittaa esim. operaattorille. Suolainen se lukema joka tapauksessa tulee olemaan.

Olisi katastrofi, jos iWatch ei myisikään kunnolla. Näinhän kävi iPhone 5C -mallille. Vaan nyt on kysymyksessä ihan erilainen laite. Jos kello ei myy, se tarkoittaa, että Apple ei olekaan innovatiivinen firma. Niin no, kirjoitan tätä juttua Pebble ranteessa. Mikäs se sitten on?

Nähdäänkö iWatch sittenkin 9.9.?

Vapise sveitsiläinen käkikello! Apple saattaa sittenkin julkistaa 9.9. oman älykellonsa. Tämä olisi mielestäni toivottavaa, koska samaan aikaan IFA-messuilla nähdään Google Wear -käyttöjärjestelmään perustuvia kelloja. Nk. Wearablesta eli puettavasta tietotekniikasta toivotaan piristystä nykyiseen tilanteeseen, jossa tablettien myynti on laskemaan päin.

Kannattaa siis olla kuulolla 9.9. illalla Suomen aikaa klo 19 alkaen. Jos ei ehdi tai pääse mukaaan suoraan lähetykseen, verkkolehdet kyllä kertovat, mitä uutta rautaa Applelta tulee.

Epiphany-selain saataville Raspberry Pi:lle

Raspberry Pi on pieni, vain luottokortin kokoinen tietokone, jolle on sovitettu lukuisia käyttöjärjestelmiä. Raspbian on Debian Linuxiin perustuva distribuutio, joka toimii Raspberry Pi:ssä. Työpöytäkäyttöä varten ei ole oikein ollut saatavilla riittävän kevyttä, mutta samalla kykenevää www-selainta. Nyt tuo puute on korjattu. Nimittäin Epiphany-selain paikkaa aukon.

Epiphany osaa näyttää HTML5-videoita oikein hyvällä menestyksellä. Valitettavasti Flash ei ole tuettu. Tämä ei johdu selaimesta vaan Raaspberry Pi:n ARM-prosessorista, jota Adobe ei enää tue (omituista, että Chromebookeissa, joissa on ARM, Flash toimii!). Lisäksi raskaat Javascript-sovellukset (esim. Gmail) ovat Epiphany:lle haaste. Nuo em. asiat ovat pieniä murheita. Ehdottomasti Epiphany on tervetullut mukaan "Raspiin". Katso video.

Google Wear -tuki löytyy jo monesta sovelluksesta

Gooogle esitteli jokin aika sitten uuden käyttöjärjestelmänsä nimeltä Wear. Älykellot ovat se rauta, jossa Wear ensiksi nähdään. Kävin katsomassa Play-kaupassa, mitä appseja on saatavana Wear-tuen kera. Olihan noita! Katso kuva. Tsekkaa itse: https://play.google.com/store/apps/collection/promotion_3000cf4_android_wear_all